Oopperan kummitus sitcom-tähtenä

 (fanikuva, Wikimedia Commons)

Vastaus eilisen blogin kysymykseen: Some Mother´s Do Ave Em sitcomin pääosaa Frank Spenceriä esitti Michael Crawford, joka tuli kansainvälisesti kuuluisaksi Lontoon alkuperäisen Oopperan kummituksen Phantomina. Oletteko muuten tietoisia siitä pitkästä tiestä, joka Kummituksen löytämiseksi tehtiin? Siitä kertoo BBC;n dokumenttifilmi vuodelta 2006. 

 

 

(BBC, Youtube)

Alun perin Oopperan kummituksen päärooleihin oli kaavailtu Steve Harleyta ja Sarah Brightmania, promomateriaaliakin oli valmistettu jo runsaasti. Jostain syystä säveltäjä Andrew Lloyd Webber ei kuitenkaan halunnut vahvistaa Harleyta Phantomin rooliin, joka turhautti Harleyta kovasti. Salaiset etsinnät kummituksen löytämiseksi olivat käynnissä. Vain alle vuosi ennen ensi-iltaa syksyllä 1985 Lloyd Webber oli viemässä vaimoaan Sarah Brightmania laulutunnille, kun edellisen oppilaan ääni kiinnitti hänen huomionsa: laulaja oli Michael Crawford, joka televisiouran lisäksi oli esiintynyt jo muutamissa musikaaleissa. Billy the Liar -musikaali vuodelta 1974 oli ollut suosittu ja Michael Crawfordin tinkimättömyys ja omistautuneisuus rooleihin oli tiedossa. Billyn roolia varten hänen kerrotaan harjoitelleen avoimen jääkaapin edessä maitopulloille, oppiakseen esiintymään isolle yleisölle. Selvästi aikaa, jolloin ilmastohuolia ei otettu vakavasti! 

Lisäksi Michael Crawford oli esiintynyt elokuvamusikaaleissa kuten Hello, Dolly itsensä Barbra Streisandin kanssa Gene Kellyn ohjauksessa. Teatterimusikaali Barnumissa hän oli myös herättänyt huomiota esim. kävelemällä trapetsilla ja treenaamalla New Yorkin Big Applen lasten sirkuskoulussa erityistaitoja. 

 

(South Bank Show, Youtube)

Oopperan kummituksen tekijöillä, säveltäjä Andrew Lloyd Webberillä, tuottaja Cameron MacIntoshilla tai ohjaaja Hal Princella ei siis ollut epäilystä, etteikö Crawford osaisi ottaa roolia nopeasti haltuunsa, joskin laulamisen eteen piti tehdä paljon töitä.

Crawfordin valinta kummitukseksi kuitenkin suurta hämmästystä, sillä hänen maineensa tohelona Frank Spencerinä oli niin valtava. Edelleen sosiaalisessa mediassa 1980-luvulla eläneet muistelevat, miten siihen aikaan päiviteltiin asiaa. Crawford itse on arvellut, että se toi katsojia musikaaliin, koska kaikki hekin, jotka eivät yleensä musikaaleissa käyneet, halusivat nähdä, miten Frank Spencer selviytyy lavalla. 

Valinta osoittautui loistavaksi. Teatteriarvostelut ylistivät Crawfordia, itse esitystä ja musikaali siirrettiin päätähtineen Broadwaylle jo reilun vuoden päästä Lontoon ensi-illasta. Crawford esitti roolia lisäksi vielä Los Angelesissa. Vähitellen hänet alettiin tuntea enemmän kummituksen roolistaan kuin Frank Spencerin, mutta Crawford on kertonut, että edelleen hän joutuu varomaan, ettei vahingossa ilmehdi kuin Frank, muuten ihmiset tunnistavat hänet, koska kaikki englantilaiset tietävät Frank Spencerin.