Helsinkiin on muutaman vuoden aikana tullut ihania rantakahviloita. Yksi suosikkini on Soutustadion, joka sijaitsee lähellä työhuonettamme Mechelininkadulla. Tänä vuonna rannan terassista tuli vielä isompi. Kesäisinä työpäivinä lähdimme usein jaloittelemaan iltapäivän puolessa välin ja silloin tällöin päädyimme kahville ylätasanteelle puiden suojaan.
Ylätasanteella järjestetään kesän iltoina myös keikkoja. Ohikävellessäni näin esimerkiksi Samuli Edelmannin lavalla ja sateesta huolimatta runsaslukuisen yleisön. Samuliin liittyy itselläni hauska muisto Sähkeet Uutiskomediashown esityksistä ravintola Kaisaniemestä vuodelta 2016. Syystä tai toisesta ravintolassa oli vahingossa tullut tuplabuukkaus yhdelle iltapäivälle ja illalle. Meidän esityksen oli tarkoitus alkaa klo 19.30 ja ruokailijat saapuivat jo klo 18. Illan lähestyessä ravintolasta oltiin yhteydessä ja sanottiin, että esityksen pitäisi siirtyä klo 20, koska siellä on toisen ryhmän iltapäivävaraus voimassa klo 20 asti. Olin silloin vielä aika noviisi tuottajana ja säikähdin kovasti. Aloin kuitenkin ilmoitella katsojillemme myöhästyneestä kellonajasta ja ihmiset ottivat yllättävän hyvin asian. Yhtä ryhmää en kauhukseni tavoittanut useista yhteydenotoista huolimatta. Tavoitin ryhmänvetäjän vasta hänen jo tultuaan paikalle ja muistan hien kihonneen otsalleni, kun jouduin kertomaan hänelle tilanteesta. Hänkin otti asian huoleni suuruuteen nähden oikein hyvin, mutta kyllä olin tuskissani! Muistan sanoneeni vähän kireästi, että olen kyllä yrittänyt ilmoittaa asiasta moneen kertaan, mutta tajusin sitten lopettaa sentään moittimasta asiakasta siitä, että hän ei lue viestejäni.
Ei siinä vielä kaikki, että meidän aikatauluja oli siirretty, myös tämä edeltävä tilaisuus oli myöhässä aikataulusta! Pääesiintyjä, jota monet olivat selvästi tulleet varta vasten katsomaan, oli Samuli Edelmann ja hän nousi lavalle vasta lähempänä meidän esitysaikaamme! Kun esityksen juontaja alkoi huudattaa yleisöä encorea varten, tajusin, että minun on toimittava. Jostain itselleni tuntemattomasta syystä koin tärkeäksi riisua ensi töikseni talvikenkäni ja sukkasillani sipsutin lavalle kuiskuttamaan juontajalle, että meidän pitäisi kyllä jo aloittaa oma tilaisuutemme. Juontaja hämmästyi kun hiippailin hänen taakseen, mutta hoiti homman muistaakseni oikein hyvin - olisiko Samuli jonkun kappaleen vielä esittänyt, mutta ei sentään venyttänyt keikkaansa. Meidän esityksemme pääsi alkamaan suurin piirtein luvattuna aikana ja ravintola oli kovin pahoillaan aikataulujen päällekkäisyydestä.
Muistan Samulin istumassa takahuoneessa, radan puoleisessa Snellman-kabinetissa, joka nykyään on auki yleisölle. Tekniikassa meillä avustanut henkilö paljastui Samuli-faniksi ja oli ihan innoissaan, että Samuli lojui samalla sohvalla kuin me yleensä. Tällä kertaa olimme jääneet Mannerheim-kabinettiin odottelemaan tilaisuutemme alkua.
Tällaisia Samuli-muistoja heräsi Soutustadionin ohikulkiessa. Uusia kesäiltoja odotellessa otetaan ilo syksystä irti. Moni näyttää tänä vuonna innostuneen lähtemään kotoaan liikkeelle. Lipunmyynti tämän vuoden ja jopa ensi vuoden showhun on jo vilkkaasti käynnissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti