Ne munkkipossut mieleen usein palaa..

..joita kokouksissa ennen tarjottiin..  Sähkeet Uutiskomediashowssa oli syksyllä 2018 uusi sanoitus vanhaan tuttuun Oi niitä aikoja -biisiin ja siitä lähtien se on ollut meillä lentävä fraasi jolla monta merkitystä. Laulua harjoitellessa nimittäin läheinen hävikkiruokaa jakeleva piste laittoi eräänä lauantaiaamuna ennen harjoituksia valtavan määrän Halloween -teemaisia herkkuja jakeluun. Siellä oli munkkia jos jonkinlaista ja koska emme ole houkutuksille immuuneja, menimme sinne jonottamaan ja vaikka jono oli pitkä, meillekin riitti munkkeja vaikka millä mitalla. En vieläkään tiedä, miksi joku kauppa oli tehnyt sellaisen virhearvion oranssien munkkien suhteen, että niitä oli varmaan kymmeniä, jos ei satoja jaossa. Mukana oli myös perinteisiä munkkeja, kuten kuvassa näkyvän omenahilloa sisältävän possumunkin kaltaisia. No, kun niitä silloin syksyllä 2018 harjoitusten aikana ja sen jälkeen vielä illalla söimme, saimme kaikki mukana olleet munkeista hetkeksi tarpeeksi. Ilmeisesti saimme jonkinlaisen yliannostuksen. Kaikki olimme huonovointisia munkkimäärästä johtuen. Siksi "ne munkkipossut mieleen usein palaa.." on saanut meillä hieman synkän sävyn.

Mutta nyt, kun siitä on peräti kahdeksan vuotta aikaa ja välissä on ollut koronaa ja energiakriisiä ja kauheita sotauutisia, munkkipossut ovat muuttuneet yksinomaan herkulliseksi ja onnelliseksi asiaksi. Siksi ostimme niitä käsikirjoittajakokoukseen paikallisesta Eino Leinon kadun K-kaupasta ja ai että ne olivat hyviä! Itse asiassa niin hyviä, että kuvassa olevasta munkistakin on joku jo puraissut palasen. Siitä päästään uuteen teemaan joka kuulostaa muinaiselta Kalevauvan hitiltä "apua, mies syö lapsen vanukkaat" tällä kertaa versiona "Apua, kuka söi meidän some-kontentin". Munkkeja oli tarkoitus käyttää kuvitusmateriaalina löytämälleni videopätkälle Kappelin Kellarissa tallennetusta versiosta meidän Munkkipossut laulusta - jossa itse asiassa on aika yhteiskunnallinen teema. Munkkipossut ovat vaihtuneet hedelmiin ja kaikkien on vain tähdättävä maratonille. Vuoden 2018 teemana se viihdytti yleisöä kovin ja se yhtyi kernaasti lauluun, kun videolla kuuluu.

 

Tapahtumasivut, niin ihanat, niin kauheat

Minne mennä/kaupungissa tapahtuu/menojalka vipattaa ja muut sellaiset sivustot ovat yksi tärkeimpiä sisäänheittäjiä meidänkin Sähkeet Uutiskomediashow -esityksissä. 

Ne ovat maksuttomia ja niistä on tosiaan suurta hyötyä meille tuottajille. Mutta että niiden kanssa kestää! Jos esityksiä on vain yhdessä paikassa, kaikki on jotakuinkin mutkatonta. Esimerkiksi Stadissa -sivustolla voi ilmoittaa aluksi kaikki mahdolliset päivämäärät ja sitten klikata pois ne päivät, jolloin esitystä ei ole. Paitsi kun esitys olisi toisessa osoitteessa, koko ilmoitus pitää tehdä uudestaan alusta alkaen.

 Tällä kertaa meillä on esityksiä paitsi tutussa paikassa Pasilan vanhoilla Veturitalleilla, myös ravintola Kaisaniemessä, nyk. Cajsan Helmi. Meillä saattaa olla kaksi esitystä illassa, toinen varhaisempi klo 17 ja toinen sen jälkeen, ja tämäkin on varsin hankala merkitä. Pahimmillaan sitä joutuu tekemään kokonaan uuden tapahtumailmoituksen aiemmasta esityksestä. Kyseisellä Stadissa-sivustolla sekin hoituu helpoimmin, sillä viereisiä päivämääriä (etenkin jos niissä ei ole esitystä) voi muokata uudelleen. Moni sivusto on kuitenkin tahmea, hankalakäyttöinen ja jopa kerrassaan katala: välillä on onnistuneesti lisännyt ne 20 esityskertaa kalenteriin ja yhtäkkiä järjestelmä päättää lysähtää totaalisesti. 

Myös kyseisellä Stadissa-sivustolla on ajoittain vaikeuksia tunnistaa esityspaikkaa: koko ilmoituksen rakentaminen alkaa valitsemalla tapahtumapaikka, mutta entä kun sitä ei saakaan klikattua valikosta? Viime viikolla taiteilin akrobaattisesti varmaan tunnin, kun hiiri väliin osui oikeaan kohtaan ja klikkaus tuotti tulosta, mutta useimmilla kerroilla ei.

Minulla on mielikuva, että osa näistä järjestelmistä oli jo helpompi käyttöisiä, mutta tänä vuonna niiden kanssa taituroinnista tuli mieleen 2010-luvun alun veroilmoitus, jossa koko yritysveroilmoituksen täyttö törmäsi seinään, kun piti ilmoittaa jotain maanviljelijän veroilmoitukseen kuuluvaa; henkilöyritys ja maatilat olivat silloin jotenkin saman verotuksen piirissä ja siksi rehut, lomittajien palkat ja polttoainekulut olisi pitänyt jotenkin pystyä ilmoittamaan. Muistaakseni ilmoitus lähti eteenpäin vasta kun sanoi kuluiksi niistä joka kohdassa 0,00.

Kun on tapahtumailmoitusta tehdessään tarpeeksi kauan operoinut erilaisten päivämäärien ja kellonaikojen ja tapahtumapaikkojen parissa, tulee lopulta hieman sokeaksi sille mitä niissä on ilmoittanut. Siksi katselin äsken lievästi pelonsekaisissa tunnelmissa Julkaistu -ilmoituksia Helsingin kaupungin sivuilla: mitähän niissä tulinkaan ilmoittaneeksi? Toistaiseksi kaikki näyttää täsmäävän esityskalenterimme kanssa. 

Suurin osa näistä ilmoituksista menee hyväksynnän kautta julki, joten toivo elää siinä, että tarvittaessa pystyn asioimaan ihmishenkilön kanssa ja muuttelemaan päivämäärät ja kellonajat oikeiksi. Mutta kuten sanottu, kiitollinen olen näistä ilmoitusmahdollisuuksista. Ja toki käyttäjäkin saattaa olla tumpelo..

Täältä voi katsoa Helsingin kaupungin MyHelsinki-ilmoitusta. Ihan hyvältä se näyttää! Helsingissä tapahtuu