Varhainen Sinkkuelämää Britanniasta - sarjasuositus!

Oletteko törmänneet tähän sarjaan? En ole varma onko sitä lähetetty Suomessa. Sarja on vuodelta 1981 ja aidosti hauska ja yllättävän nykyaikainen sarja kolmikymppisestä Gemmasta, joka heittää uskottoman poikaystävänsä pellolle. Samaan aikaan Gemman viisikymppinen leskiäiti heittäytyy 35-vuotiaan miehen kanssa suhteeseen. Gemman yläkerrassa taas kämppäävät parikymppiset tytöt eivät muusta puhukaan kuin miehistä. Carla Lanen kirjoittama sarja on monessa suhteessa kuin tästä päivästä (Gemma pyöräilee, käy kahviloissa, ei arvosta materiaa vaan henkisiä arvoja), mutta taustalla olevan sen ajan brittiyhteiskunnan ajattelu on jäätävän konservatiivista. Onko nainen olemassa vain suhteessa mieheen, onko sinkkuna elävän naisen elämällä mitään arvoa ja miksi nainen ylipäänsä valitsee elämän ilman puolisoa ja perhettä?  Omana aikanaan luultavasti melko rohkea sarja on kuitenkin viihdyttävää katsottavaa ja kuvaus on äärimmäisen rauhallinen värisävyiltään ja klassinen taustamusiikki tekee katsomisesta jotenkin erityisen merkityksellistä. - Ja miksikö itse päädyin tähän sarjaan? No tietysti podcastimme takia! Brittikomedian  jäljillä -podcastin ensi viikon jakso liittyy Felicity Kendaliin, joka muuten Suomessa tunnetaan ehkä paremmin Puutarhaetsivät -sarjasta, jossa hän oli Pam Ferrisin kanssa. Ja Solo näkyy siis Youtubesta. Teksitykset saa päällee CC-logosta oikeasta alalaidasta, mutta enkku on melko helppoa, joten luulisin että moni pärjää ilmankin. 

 

Michael Crawfordin hämmästyttävä ura

Kuva: BBC/Some Mothers Do Ave Em (1973)

Tässä kurkistus siihen, mitä ensi viikolla on luvassa Brittikomedian jäljillä -podcastissa! Podin tekemisessä oli viikon tauko, kun Hanna, eli toinen meistä keskustelijoista ja tekniikasta vastaava Alarik olivat flunssassa. Eilen saatiin vihdoin kuunneltavaksi ensi viikolla tuleva jakso, jossa on aiheena Michael Crawford! Ensinnäkin: yllä oleva kuva on aidossa tilanteessa otettu ja näyttelijät Michael Crawford ja Michele Dotrice todella ovat tuossa tilanteessa. Sitcomissa Some Mothers Do Ave Em stuntti-temput tehtiin itse. Yleensä niissä oli mukana vain Michael Crawford mutta tällä kertaa myös Michele Dotrice. Jaksossa nuoren parin autoretki saa hurjan käänteen, kun aviomies Frank Spencerin huterissa käsissä auto peruuttaa vahingossa kielekkeelle. Michele Dotrice oli haastattelussa vieläkin kauhuissaan tästä tempusta. Kun hän oli vanhempiensa kanssa katsonut jaksoa televisiosta ensimmäistä kertaa, äiti oli yllättänyt sen päätteeksi tyttärensä antamalla korvapuustin ja sanomalla "you silly girl!". Michele ihmettelee itsekin, miksi ylipäänsä suostui kohtauksen tekemiseen. 

Michael Crawfordille hurjat temput olivat tavallisia. Sieltä seurasi sitcomin valtava suosio (yli 25 miljoonaa katsojaa joka viikko) ja ura eteni vähitellen teatteriin, jossa Crawford hämmästytti ensin trapetsilla kävelevänä ja laulavana P. T. Barnumina ja sitten päätyössään Andrew Lloyd Webberin Oopperan kummituksena Lontoon alkuperäisessä tuotannossa vuodelta 1986.

Michael Crawfordin ura on hämmästyttävä ja henkilönä hän on niin salaperäinen ja moniulotteinen, että tämän jakson eteen on tehty harvinaisen paljon työtä. Ensi viikolla sen pääsee kuuntelemaan!

 

Penkkaripäivän satoa

Olipa meillä tänään hyvä tuuri! Saavuimme työhuoneelle juuri sillä hetkellä, kun penkkariautoja alkoi virrata pitkin Mechelininkatua matkallaan Kaivopuistoon, josta penkkariajelu alkoi. Karkkia lenteli autoista aivan uskomaton määrä! Pakkohan ne oli heti kerätä maasta ja niitä kertyikin varmaan melkein kilo! Lisäksi meillä sattui tänään olemaan vuoden eka käsikirjoittajien kokous, joten tarjoilut sinne järjestyivät ihan tyhjästä. Kiitos ihanille abeille! On aina yhtä sykähdyttävää nähdä ja kuulla abeja, kun he matkaavat kohti merkityksellistä kevättä - kun kaikki on vielä edessä ja maailma avoinna kaikkien unelmille.

 

Käsikirjoittajat liikkeellä

Jussi Lähde täytti 60 vuotta. Juhlajulkaisun Suomi 2035 julkistustilaisuudessa paneeli Rosebudissa. 

Kuva: Tilda Korkeela. 

Sähkeet Uutiskomediashow on nyt talvitauolla. Käsikirjoittajien muussa elämässä riittää kiireitä ja medialle onkin viime viikkoina riittänyt tapahtumia ja uutisia niin kotimaan politiikan kuin ulkomaanpolitiikan tiimoilta. Viime viikkoina toimittajamme ovat olleet mm. Käänne-festivaaleilla ja VATT:n Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen julkaisun esittelytilaisuudessa. Lisäksi yksityisemmällä sektorilla politiikan ja elinkeinoelämän moniottelija Jussi Lähteen 60-v syntymäpäivillä oli julkaisutilaisuus mielenkiintoisesta Suomi 2035 -juhlajulkaisusta, jossa erilaiset politiikan toimijat kirjoittivat visionsa siitä, millaisessa Suomessa yhdeksän vuoden kuluttua elämme. Esimerkiksi pitkäaikaisella politiikan toimittaja Unto Hämäläisellä oli lehdessä mielenkiintoinen artikkeli siitä, kuinka vuoden 35 vaaleissa vastusten ovat Riikka Purra ja Sanna Marin, mutta missä puolueissa ja kumpi voittaa? 

Mielenkiintoisia tilaisuuksia ja keskusteluita näissä tilaisuuksissa - geopolitiikkaa unohtamatta. Myös UPI:n suuri Venäjän vaikuttamista Suomessa käsitellyt "Pehmeästi pedattu mutta kova nukkua" -raportti oli hyytävää kuultavaa ja luettavaa. 

Sähkeet Uutiskomediashown käsikirjoittajat siis ovat monet toimittajia. Vakituiseen tiimiimme kuuluu 5-7 henkilöä, mutta satunnaisten kirjoittajien määrä on laajempi. Itselläni Sähkeiden tuottajana on vastuu valvoa sitä, että jutut ovat aina tosipohjaisia - vaikka toki komediallisesta näkökulmasta ja siksi ihan höpöjä. Samoin valvon, että jutut ovat itse keksittyjä (ei tekoälyä eikä somesta muilta kuultuja) ja samoin sitä, että kaikki poliittiset kannat ovat neutraalisti edustettuja. Olemme täysin sitoutumaton toimija. Siksi emme ole myöskään julkisen tuen tai minkään muun rahoittajan tukemia; sen päätimme jo alun perin. Ulkopuoliset rahoittajat voisivat vaikuttaa sisältöön ja nyt sisältöä valvotaan vain journalistisin periaattein, ei kaupallisia tahoja miellyttäen.

VATT:in seminaarista - Sähkeiden käsikirjoitustiimiläisen kuva. 

Vanha suola janottaa - brittihenkeä parhaimmillaan

Olen taas palannut Vanha suola janottaa -sitcomin pariin. Se on sitcom, joka viihdyttää sellaisiakin katsojia, joita tilannekomedioiden ääneen naurava liveyleisö ärsyttää. Nauru on säädetty pienelle ja keskiössä ovat näyttelijät, tässä tapauksessa Judi Dench ja Geoffrey Palmer pääosissa. Kuten viimeksi taisin kirjoittaa, Judi Denchin ura lähti uuteen nousukiitoon tämän sarjan myötä. Eikä siinä vielä kaikki, myös muita iäkkäämpiä brittinäyttelijöitä alettiin käyttää niin elokuvissa, sarjoissa ja teatterissa. Esimerkiksi Maggie Smith, Judi Denchin elinikäinen kollega, sai tunnetuimmat roolinsa Downton Abbeyssa ja Harry Pottereissa vasta 2000-luvulla. Brittikomediassa yksi hieno puoli onkin se, miten eri ikäisiä ihmisiä niissä on ja miten ne soveltuvat katsottavaksi laajalle yleisöryhmälle. Ehkä BBC:llä ei ole ollut tarvetta tehdä tietylle, tarkkaan rajatulle yleisölle, kuten mainospuolella, ja toisekseen siellä on ollut osaamista tilata hyviltä komediakäsikirjoittajilta tekstejä. Tosin viime vuosina tässä ei juuri ole onnistuttu, kuten brittilehdistössä vastikään käyty keskustelu osoittaa. Siitä lisää toiste, mutta sitä ennen lisää tietoa Judi Denchistä ja muista sen ikäpolven näyttelijöistä Brittikomedian jäljillä podcastissamme, jota voi kuunnella maksutta ja ilman kirjautumista täältä Brittikomedian jäljillä - Judi Dench. 

 

Dame Judi Dench puhuu puiden puolesta

Olen pitänyt näyttelijä Judi Denchistä siitä lähtien, kun katsoin Yleltä Vanha suola janottaa -sitcomia 2000-luvun alkupuolella. Judi on sittemmin tehnyt valtavasti elokuvia ja tullut tunnetuksi ympäri maailman mm. James Bondin M:nä. Minulle hän on kuitenkin aina Vanha suola janottaa -sarjan Jean, joka asui miellyttävässä lontoolaistalossa uusvanhan puolisonsa Lionelin (Geoffrey Parker) ja tyttärensä Judithin ja perheeseen liittyneen Sandyn kanssa. Sarja on ihastuttavaa lontoolaiskuvausta. Kirjoittaja on Bob Larbey, jolla on aivan uniikki tyyli. Käsittelimme sarjaa podcastin ekalla kaudella,

Viime viikon uusi uutinen on Guardianista, jossa Judi Dench kertoo lähteneensä mukaan kampanjaan, jossa suojellaan Lontoon puita ja puistoja rakentamiselta. Yli 50 puistoa on uhattuna grynderien isojen rakennushankkeiden takia. Judi Dench painottaa puiden ja luonnon merkitystä ihmiselle. Hänelle puut ovat tärkeitä: kotona Surreyssa hänellä on nimettyjä puita rakkaille ihmisille. Viimeisimpänä oman puun sain syksyllä 2025 kuollut läheinen kollega Maggie Smith. Hänelle Judi istutti omenapuun. Jos Brittikomedian uutiset kiinnostavat enemmänkin, tällä Facebook-sivulla Brittikomedian klassikot pyrimme pitämään suomalaisyleisön ajantasalla tuttujen näyttelijöiden käänteistä. 

 

Podcast -studio valmiina kolmatta kautta varten

Brittikomedian jäljillä -podcast -sarjassamme alkaa kohta kolmas kausi! Studio saatiin valmiiksi eilen, kun joulukuusi siirtyi takaisin pahvilaatikkoonsa ja muutkin joulutavarat pakattiin pois. Onnistuimme löytämään Torista uuden sermin, joten meillä on nyt kaksi tehokasta sermiä joilla rajataan tuo nurkassa oleva podcast-tila studioksi nauhoituksia varten. Olikin hauskaa kuljettaa sermi Myllypurosta bussilla Töölöön, haha! Sermi on sen verran pitkä, että se ei oikein mahtunut autoon ja siksi sermin hankinnassa on kestänyt, vaikka tarvetta olisi ollut jo vuosi sitten. Sermit tuntuvat myös olevan haluttua tavaraa, usein ne katoavat jo saman päivän aikana myynnistä. Nyt kuitenkin onnisti, kun myyjä sattui asumaan melkein bussireitin vieressä. Oli loppiainen, joten busseihinkin mahtui hyvin ja onnistuneella bussinvaihdolla Auroran sairaalan kohdalla vaihdoimme bussiin, jonka pysäkki on käytännössä Mechelininkadun työhuoneen sisäpihalla. Eli melko raskaan sermin kuljetus onnistui hyvin ja se saatiin hyvässä kunnossa perille. Nyt on hyvä alkaa keskittyä itse podin sisältöön ja runko alkaakin olla jo valmis. Uuden kauden aihe paljastetaan pian!