Eipäs tirkistellä! - revyykirjojen näyteikkunanäyttely Taiteiden yössä

 

Olemme keskellä käsikirjoitusprosessia ja Taiteiden yö tulikin tänä vuonna aivan yllättäen; yhtäkkiä vain huomasimme, että olikin jo elokuu. Koska työhuoneemme on käsikirjoitukseen liittyvän materiaalin kuten taustakirjallisuuden vallassa, tuntui rasittavalta ajatukselta alkaa siivota kaikkea yleisöä varten Taiteiden yön ajaksi. Silloin tuli idea siitä, että mitä jos Taiteiden yötä vietetettäisiin tällä kertaa enemmän katutilassa. Kaksi vuotta sitten Terhi Forssénin runokirjan julkkareissa ohjelma onnistuttiin pitämään helteisenä iltana ulkona ja siitä jäi aivan unohtumattomia kokemuksia mieleen. 

Käsikirjoitusryhmälle on kerääntynyt iso pino kirjallisuutta liittyen pohjoismaiseen revyyseen. Kirjat ovat aika hauskan näköisiä ja tulikin ajatus siitä, että näitä voisi esitellä muillekin. Mukana on suomalaisesta revyystä Uuden Iloisen Teatterin taustalla olleista floorshow-ohjelmista tutut Marjatta Leppänen, Matti Kuusla ja Jukka Virtanen, vanha kuplettitähti J. Alfred Tanner, Punainen mylly, joka oli ensimmäinen suomalainen revyyteatteri sotia edeltävänä aikana, ja ruotsalaiset revyytähdet Povel Ramel ja Hasse Alfredson ja Tage Danielson. Tanskasta löytyy revyykirjallisuutta paljon, ja ruotsia osaavalta tanskan lukeminenkin käy melko helposti. Tähän näyttelyyn pääsivät Aage Stentoft, joka oli revyysäveltäjä, kirjoittaja ja tuottaja, ja Ulf Pilgaard, Cirkusrevyyn pitkäaikainen tähtiesiintyjä. 

Meillä ei ollut mitään tietoa siitä, kiinnostaako näyttely tavallisia helsinkiläisiä tai Taiteiden yön kävijöitä, mutta kuinka ollakaan, illan tullen kiinnostuneita alkoi pistäytyä ikkunaa katsomassa. Yhteensä näyttely tavoitti noin 30 aktiivisesti teksteihin perehtyvää katselijaa ja liki saman verran ohimennen ikkunaa vilkuillutta. Hanna Seppäsellä riitti kyselevää yleisöä. Yllättävän hyvin asiasta tietäviäkin löytyi, kuten pyöräilevä mies, joka ohi ajaessaan huikkasi ja kääntyi vielä takaisinkin: "Kato, Povel Ramel, se oli silloin tosi suosittu!"

Myös nettisivuillamme www.jubileekomedia.com kävijämäärä moninkertaistui näyttelyn alettua.

Marjatta Leppäsen elämäkerta "Hei, Marjatta Leppänen tässä!" löytyy myös kirjastosta, kerrottiin tälle ohikulkijalle. 

Näyttely iltavalaistuksessa. 

Kiinnostuneita katsojia on riittänyt vielä tälläkin viikolla, joten pidämme kirjat ainakin alkuviikon ajan ikkunassa. Sitten ne pitää varmaan ottaa pois, etteivät ne haalistuisi iltapäivän voimakkaassa auringonpaisteessa.

Tässä vielä näyttelyn koonneen Hanna Seppäsen kirjoittamat esittelytekstit. 

Kirjalista revyykirjoista lisätään jossain vaiheessa. 

Marjatta Leppänen on Suomen kirkkain revyy-artisti. Ensimmäisen yhden naisen shownsa Tällainen olet mies hän teki Ravintola Adloniin 1968 ja tähditti siitä lähtien ravintolashow-ja revyynäyttämöitä.

Harry Röneholm viihtyi 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla kaikissa revyykatsomoissa ja piipahti joskus itsekin lavalla. Röneholm on tallentanut ainutlaatuisia muistoja esityksistä ja tuntemistaan revyytähdistä sekä Suomessa, muissa pohjoismaissa että Saksassa.

J. Alfred Tanner (1884 – 1927) oli 1900-luvun alun suosituimpia revyy- ja varieteeartistejamme.Tanner parodioi esityksissään eri ammattikuntien edustajia ja poliittisia tapahtumia. Monet Tannerin kupletit ovat yhä tuttuja kuten Kulkurin valssi ja Mamman kultapoika.

Ossi Elstelän revyyteatterit Iloinen teatteri (1945 – 1946) ja Punainen mylly (1946 – 1966) onnistuivat tekemään pilaa ja naurattamaan yleisöä vaikeina vuosina Neuvostoliiton, Valvontakomission ja kotimaisten kommunistien puristuksissa.Vitsit uusista vallanpitäjistä sulkivat ensimmäisen teatterin, mutta jälkimmäinen ”pyöri sittenkin”1960-luvulle saakka siihen kohdistuneesta kohtuuttomasta verotuksesta huolimatta.

Hasse Alfredson (1931 – 2017)ja Tage Danielsson (1928 – 1985) ovat Ruotsin viihdehistorian rakastetuimmat tekijät näyttämöllä, radiossa, televisiossa ja elokuvissa. ”Hasseåtagen” huumori on älykästä, kekseliästä, humaania ja riemastuttavan luovaa. Hasse ja Tage käsikirjoittivat, ohjasivat, esittivät ja tuottivat monenlaisia revyitä: Sadan esiintyjän revyyspektaakkelin jälkeen he saattoivat tehdä kahdestaan kahden miehen shown satamakuppilaan.

Pianisti ja vapaaherra Povel Ramel (1922 – 2007) käsikirjoitti, sävelsi ja esiintyi itse. Knäppuppgänget- nimiset revyyesitykset vetivät tuhansittain ihmisiä katsomoon lähes vuosittain 1950- 1970-luvuilla. Suosittuja olivat myös hänen ravintola-ohjelmansa Bernsin salongissa, Tukholmassa. Povel Ramel sai alun perin innostuksensa Lontoon Palladium Teatterin esityksistä, mutta Ramelin jazzahtavien sävelmien suosio perustuu ennenkaikkea ruotsinkieliseen sanaleikittelyyn.

1900-luvun ensimmäisen puoliskolla Ruotsissa oli kaksi revyycharmööriä Ernst Rolf ja Karl Gerhard. Gerhard tuli Rolfin seuraajaksi Tukholman Fenix-teatteriin, jossa Gerhard debytoi revyyesiintyjänä 1919. Heidän välillään oli kilpailuasetelma koko 1920-luvun. Rolfin kuoleman jälkeen 1932 Gerhard nousi kiistattomasti Ruotsin revyykuninkaaksi. Muistelmissaan hän kertoo myös kohtaamisistaan Rolfin kanssa sekä urastaan ja elämästään.

Tanskassa revyy on ollut hyvin suosittua yli sata vuotta. Maassa on tällä hetkellä yli 20 ammattimaisesti toimivaa revyytä. Tanskassa myös opetetaan lapsille revyyntekemistä, alan yhdistys edistää alan etuja yhteiskunnassa ja museossa voi tutustua tanskalaisen revyyn historiaan.

Ulf Pilgaard (1940 - ) on tanskalaisen revyymaailman viime vuosikymmenten tunnetuin nimi. Pilgaard jäi eläkkeelle maan suurimmasta revyystä kolme vuotta sitten.

Aage Stentoft (1914 – 1990) oli tanskalainen revyysäveltäjä, -ohjaaja- ja -tuottaja. Stentoft teki yli 700 sävelmää, joista monet ovat nykypäivänäkin monille tanskalaisille tuttuja. Stentoft ja tuottaja Stig Lommer kävivät vuosia keskinäistä kilpailua revyillään, kunnes he yllättäen yhdistivät voimansa ja tuottivat esitykset yhdessä.

Vuonna 2025  90 vuotta täyttävä Cirkusrevyen on Tanskan vanhin yhä toimiva revyyteatteri. Noin 100 000 vuosittaisella katsojallaan se on myös maan revyistä suurin. Cirkusrevyenin teltan lavalla ovat vuosien saatossa esiintyneet esim. maailmankuulu koomikkopianisti Victor Borge ennen kun hän pakeni natsimiehitystä Suomen kautta Yhdysvaltoihin ja tanskalaisten rakastama koomikko Dirch Passer (1926 – 1980)

Taiteiden yö 2024 lähestyy!

 

Helsingissä lähestyy Taiteiden yö, joka meille Sähkeet Uutiskomediashown tekijätiimissä toimii syksyn starttina monella tapaa. Lipunmyynti syksyn esityksiin käynnistyi 1.elokuuta. ja nyt aletaan päivittää vuoden showta syksyä varten. Harjoitukset aloitetaan syyskuun aikana.

Taiteiden yönä Sähkeet on avannut ovensa taiteille: ensimmäisenä vuotena 2018 Mechelininkadun Showroom muuttui akvarelliateljeeksi, jossa taiteilija Anni Kuula maalasi yleisön pyynnöstä eläinaiheita. Seuraavana vuonna jatkettiin keramiikan merkeissä ja keraamikko, taiteilija Mari Tolvanen toi dreijan Showroomin edustalle. Keramiikasta innostuneet pääsivät kokeilemaan ruukkujen tekemistä kauniissa loppukesän illassa.

Korona-aika laittoi myös Taiteiden yön tauolle ja vuosina 2020-2021 jäi taiteet elokuussa kokematta. Elokuussa 2022 oli vuorossa runoilija Terhi Forssénin runokokoelma Sinä olet ääni minä olen hiljaa julkaisutilaisuus. Sähkeiden esiintyjä Hanna Seppänen juonsi tilaisuuden ja haastatteli runoilijaa, jonka jälkeen Terhi Forssén luki runojaan. Tilaisuus myös striimattiin Facebookin kautta kauempana oleville runouden ystäville.

Viime vuoden Taiteiden yössä lähdettiin äänitaiteen puolelle. Aiheeksi valikoitui esitelmä Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjasta, jonka jälkeen halukkaat pääsivät nauhoittamaan omia Knalli ja sateenvarjo -kohtauksia Jubilee Komedian podcast -laitteistolla. Yleisöä oli niin paljon, että osa joutui kääntymään ovelta pois.

Mutta mitä onkaan luvassa tänä Taiteiden yönä? Pian se selviää! Showroomille on kuljetettu iltaan liittyvää materiaalia jo parin päivän ajan. 

Taiteiden yö on Helsingissä 15.8.2024.

 Katso ohjelma täältä:

https://helsinkifestival.fi/taiteidenyo/

Esityskausi alkamassa!

 

Paljon on maailmassa tapahtunut sen jälkeen, kun viimeksi tätä blogia päivitimme! Oli ollut hienoja esityskausia 2018 ja 2019, jolloin oli niin kiireistä, ettei blogia ehtinut päivittää. Sitten iskikin pandemia ja vuonna 2020 oli vaikeaa edes ajatella aiempia vuosia, jotka olivat täynnä täpötäysiä katsomoita, tiiviitä harjoitustunteja ahtaalla treenikämpällä, puhumattakaan ulkomaan matkoista toisiin esityksiin (mitä viruksia sieltä voisikaan saada, hui!). Sittemmin maailma alkoi normalisoitua. Syksyllä 2021 saimme vihdoin pidettyä vuodelle 2020 aiotun esityksen, vaikka yleisö piilottelikin maskien takana ja sisään ravintolaan päästiin vain koronapassilla (muistatteko, haha!) 

Keväällä 2022 pääsimmekin jo matkalle Tanskaan, mitäpä muutakaan kuin käyttämään talvella 2019 ostettuja revyylippuja. Korona ei kuitenkaan jättänyt vielä revyymaailmaa rauhaan, vaan Cirkusrevyen 2022 esityskautta jouduttiin siirtämään, kun Lisbet Dahl, pääesiintyjä, oli saanut - minkäpä muunkaan kuin koronatartunnan. Näimme kuitenkin Odensen uuden ison kokoluokan revyyn ja uuden tuttavuuden Amager Revyyn, joka on Kööpenhaminan eteläisen kaupunginosan Amagerin oma paikallisrevyy. 

Syksyllä 2022 ajat olivat sekä Ukrainan sodan, inflaation että taas päätään nostelleen koronan takia sen verran sekavat, että uutta revyytä päätettiin siirtää seuraavaan kevääseen 2023. Keikkoja sen sijaan teimme pienemmille porukoille, mm. Kirjan talolla Siltasaaressa olimme ensi kerran sitten syksyn 2015, jolloin kaikkien aikojen ensimmäinen Sähkeet Uutiskomediashow sai siellä ensi-iltansa.

Keväällä 2023 alettiin harjoitella toukokuun esitystä tuttuun paikkaan Veturitalleille Pasilaan. Valitettavasti korona ei vieläkään jättänyt maailmaa eikä tekijäryhmääkään rauhaan, vaan iski koko porukkaan kolme viikkoa ennen ensi-iltaa. Ihmeen kaupalla kuitenkin toivuttiin esityskuntoon ja vuoden 2023 ensimmäinen esitysjakso saatiin vedettyä Pasilassa kunnialla. Lisäesityksiinkiin syksyllä riitti hyvin väkeä myös ja Bottan tunnelmallinen Tina-klubi tuli korkattua viime syksyn esityksillä.

Kevät 2024 saatiin nauttia esityskaudesta ilman koronahuolia ja nyt ollaankin myymässä lippuja kovaa vauhtia syksyn lisäesityksiin. Maailman tapahtumissa on riittänyt jutun aihetta ja käsikirjoitustiimimme on päässyt uusiin sfääreihin juttujen päivittyvyydessä. Paljon on aihetta nauruun, ja se on se mikä tekee elämästä elämisen arvoista, niin kuin yhdessäolo ja yhdessä viihtyminen. Täällä ollaan taas raportoimassa revyyn tekemisestä ja aiheista sen ympärillä!