Eipäs tirkistellä! - revyykirjojen näyteikkunanäyttely Taiteiden yössä

 

Olemme keskellä käsikirjoitusprosessia ja Taiteiden yö tulikin tänä vuonna aivan yllättäen; yhtäkkiä vain huomasimme, että olikin jo elokuu. Koska työhuoneemme on käsikirjoitukseen liittyvän materiaalin kuten taustakirjallisuuden vallassa, tuntui rasittavalta ajatukselta alkaa siivota kaikkea yleisöä varten Taiteiden yön ajaksi. Silloin tuli idea siitä, että mitä jos Taiteiden yötä vietetettäisiin tällä kertaa enemmän katutilassa. Kaksi vuotta sitten Terhi Forssénin runokirjan julkkareissa ohjelma onnistuttiin pitämään helteisenä iltana ulkona ja siitä jäi aivan unohtumattomia kokemuksia mieleen. 

Käsikirjoitusryhmälle on kerääntynyt iso pino kirjallisuutta liittyen pohjoismaiseen revyyseen. Kirjat ovat aika hauskan näköisiä ja tulikin ajatus siitä, että näitä voisi esitellä muillekin. Mukana on suomalaisesta revyystä Uuden Iloisen Teatterin taustalla olleista floorshow-ohjelmista tutut Marjatta Leppänen, Matti Kuusla ja Jukka Virtanen, vanha kuplettitähti J. Alfred Tanner, Punainen mylly, joka oli ensimmäinen suomalainen revyyteatteri sotia edeltävänä aikana, ja ruotsalaiset revyytähdet Povel Ramel ja Hasse Alfredson ja Tage Danielson. Tanskasta löytyy revyykirjallisuutta paljon, ja ruotsia osaavalta tanskan lukeminenkin käy melko helposti. Tähän näyttelyyn pääsivät Aage Stentoft, joka oli revyysäveltäjä, kirjoittaja ja tuottaja, ja Ulf Pilgaard, Cirkusrevyyn pitkäaikainen tähtiesiintyjä. 

Meillä ei ollut mitään tietoa siitä, kiinnostaako näyttely tavallisia helsinkiläisiä tai Taiteiden yön kävijöitä, mutta kuinka ollakaan, illan tullen kiinnostuneita alkoi pistäytyä ikkunaa katsomassa. Yhteensä näyttely tavoitti noin 30 aktiivisesti teksteihin perehtyvää katselijaa ja liki saman verran ohimennen ikkunaa vilkuillutta. Hanna Seppäsellä riitti kyselevää yleisöä. Yllättävän hyvin asiasta tietäviäkin löytyi, kuten pyöräilevä mies, joka ohi ajaessaan huikkasi ja kääntyi vielä takaisinkin: "Kato, Povel Ramel, se oli silloin tosi suosittu!"

Myös nettisivuillamme www.jubileekomedia.com kävijämäärä moninkertaistui näyttelyn alettua.

Marjatta Leppäsen elämäkerta "Hei, Marjatta Leppänen tässä!" löytyy myös kirjastosta, kerrottiin tälle ohikulkijalle. 

Näyttely iltavalaistuksessa. 

Kiinnostuneita katsojia on riittänyt vielä tälläkin viikolla, joten pidämme kirjat ainakin alkuviikon ajan ikkunassa. Sitten ne pitää varmaan ottaa pois, etteivät ne haalistuisi iltapäivän voimakkaassa auringonpaisteessa.

Tässä vielä näyttelyn koonneen Hanna Seppäsen kirjoittamat esittelytekstit. 

Kirjalista revyykirjoista lisätään jossain vaiheessa. 

Marjatta Leppänen on Suomen kirkkain revyy-artisti. Ensimmäisen yhden naisen shownsa Tällainen olet mies hän teki Ravintola Adloniin 1968 ja tähditti siitä lähtien ravintolashow-ja revyynäyttämöitä.

Harry Röneholm viihtyi 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla kaikissa revyykatsomoissa ja piipahti joskus itsekin lavalla. Röneholm on tallentanut ainutlaatuisia muistoja esityksistä ja tuntemistaan revyytähdistä sekä Suomessa, muissa pohjoismaissa että Saksassa.

J. Alfred Tanner (1884 – 1927) oli 1900-luvun alun suosituimpia revyy- ja varieteeartistejamme.Tanner parodioi esityksissään eri ammattikuntien edustajia ja poliittisia tapahtumia. Monet Tannerin kupletit ovat yhä tuttuja kuten Kulkurin valssi ja Mamman kultapoika.

Ossi Elstelän revyyteatterit Iloinen teatteri (1945 – 1946) ja Punainen mylly (1946 – 1966) onnistuivat tekemään pilaa ja naurattamaan yleisöä vaikeina vuosina Neuvostoliiton, Valvontakomission ja kotimaisten kommunistien puristuksissa.Vitsit uusista vallanpitäjistä sulkivat ensimmäisen teatterin, mutta jälkimmäinen ”pyöri sittenkin”1960-luvulle saakka siihen kohdistuneesta kohtuuttomasta verotuksesta huolimatta.

Hasse Alfredson (1931 – 2017)ja Tage Danielsson (1928 – 1985) ovat Ruotsin viihdehistorian rakastetuimmat tekijät näyttämöllä, radiossa, televisiossa ja elokuvissa. ”Hasseåtagen” huumori on älykästä, kekseliästä, humaania ja riemastuttavan luovaa. Hasse ja Tage käsikirjoittivat, ohjasivat, esittivät ja tuottivat monenlaisia revyitä: Sadan esiintyjän revyyspektaakkelin jälkeen he saattoivat tehdä kahdestaan kahden miehen shown satamakuppilaan.

Pianisti ja vapaaherra Povel Ramel (1922 – 2007) käsikirjoitti, sävelsi ja esiintyi itse. Knäppuppgänget- nimiset revyyesitykset vetivät tuhansittain ihmisiä katsomoon lähes vuosittain 1950- 1970-luvuilla. Suosittuja olivat myös hänen ravintola-ohjelmansa Bernsin salongissa, Tukholmassa. Povel Ramel sai alun perin innostuksensa Lontoon Palladium Teatterin esityksistä, mutta Ramelin jazzahtavien sävelmien suosio perustuu ennenkaikkea ruotsinkieliseen sanaleikittelyyn.

1900-luvun ensimmäisen puoliskolla Ruotsissa oli kaksi revyycharmööriä Ernst Rolf ja Karl Gerhard. Gerhard tuli Rolfin seuraajaksi Tukholman Fenix-teatteriin, jossa Gerhard debytoi revyyesiintyjänä 1919. Heidän välillään oli kilpailuasetelma koko 1920-luvun. Rolfin kuoleman jälkeen 1932 Gerhard nousi kiistattomasti Ruotsin revyykuninkaaksi. Muistelmissaan hän kertoo myös kohtaamisistaan Rolfin kanssa sekä urastaan ja elämästään.

Tanskassa revyy on ollut hyvin suosittua yli sata vuotta. Maassa on tällä hetkellä yli 20 ammattimaisesti toimivaa revyytä. Tanskassa myös opetetaan lapsille revyyntekemistä, alan yhdistys edistää alan etuja yhteiskunnassa ja museossa voi tutustua tanskalaisen revyyn historiaan.

Ulf Pilgaard (1940 - ) on tanskalaisen revyymaailman viime vuosikymmenten tunnetuin nimi. Pilgaard jäi eläkkeelle maan suurimmasta revyystä kolme vuotta sitten.

Aage Stentoft (1914 – 1990) oli tanskalainen revyysäveltäjä, -ohjaaja- ja -tuottaja. Stentoft teki yli 700 sävelmää, joista monet ovat nykypäivänäkin monille tanskalaisille tuttuja. Stentoft ja tuottaja Stig Lommer kävivät vuosia keskinäistä kilpailua revyillään, kunnes he yllättäen yhdistivät voimansa ja tuottivat esitykset yhdessä.

Vuonna 2025  90 vuotta täyttävä Cirkusrevyen on Tanskan vanhin yhä toimiva revyyteatteri. Noin 100 000 vuosittaisella katsojallaan se on myös maan revyistä suurin. Cirkusrevyenin teltan lavalla ovat vuosien saatossa esiintyneet esim. maailmankuulu koomikkopianisti Victor Borge ennen kun hän pakeni natsimiehitystä Suomen kautta Yhdysvaltoihin ja tanskalaisten rakastama koomikko Dirch Passer (1926 – 1980)