Are you being served - komedia tavaratalosta

 

Komedian jäljillä podissa tänään yksi lempisitcomini: Are you being served. 1970-luvulla alkanutta sarjaa nähtiin 1980-luvulle asti. Taustalla tekijöinä Ruutiukot-sarjan käsikirjoittaja David Croft ja Jeremy Lloyd, jotka tunnetaan myös Maanalainen armeija iskee jälleen -sarjasta. Kuvassa Mrs. Slocombe (Molly Sudgen), joka muistetaan viikoittain vaihtuvasta hiusväristä (hän värjäsi omat hiuksensa!) ja mirristään (pussy), jolle sattui ja tapahtui kaikenlaista. Kisuli päätyi joskus kauppaankin.

            Kuvat: BBC

Muistatteko te nähneenne tätä? Itselleni se on ollut aina kummallisen tuttu, mutta nyt tehdessämme taustatutkimusta podia varten näytti siltä, että Suomessa sarjaa ei olisi nähty. Korjatkaa jos tiedätte jotain! Kannattaa kuunnella ja sitten lähteä esim. Cdoniin ostoksille. Näitä jaksoja katsoessa saa nauraa sydämensä pohjasta vatsa hytkyen. Jakso julkaistaan klo 17.

 

Helsingin syksy

Sähkeet Uutiskomediashown syksyn esitysten harjoittelu sijoittuu parhaaseen ruska-aikaan. Usein harjoittelemme aamupäivisin ja iltapäivät jäävät silloin vapaammalle työnteolle. Aikaa on usein myös kävelylle luonnonhelmassa. Eilen olimme yhteisen lapsituttavan ja hänen äitinsä kanssa Sibelius-puistossa kävelyllä ja kaikki olimme ihastuneita sekä säähän että puistoon. Hienoa että ruska tänäkin vuonna lopulta tuli! Helsingin vaahterat ovat parhaimmillaan. Puistossa näkyi paljon myös kotimaisia matkailijoita, perheitä syyslomalla. Myös kesällä Töölössä oli vähintään puolet suomalaisia turisteja. Nykyajan hyviä muutoksia on se, että lähimatkailu omassa maassa on taas alkanut kiinnostaa. Ja mikäs ihme se on, Suomessa riittää kaunista katsottavaa ja sääkin on vuoden mittaan pääosin mukava, ainakin etelän helteisiin verrattuna.

 

Kuulitteko: Suomi toimittaa Yhdysvalloille 11 jääkarhua!

Näin sanoi innostunut käsikirjoittaja eilen työhuoneelle kokoukseen saapuessaan. Hän oli juuri kuullut Reutersin uutisen 11 jäänmurtajasta ja hämmästytti muut jotka eivät vielä kuulleet siitä. Illalla saatiin asiasta vielä vahvistus ja se on niin valtavan hieno asia Suomelle, monessa mielessä. Vuosikymmenten aktiivinen työ niin meriteollisuudessa kuin myös poliittisesti tuottaa vihdoin todellista satoa. Vähän kuin Nokia aikoinaan, joka sekin oli ollut vuosikausia valtion tukema, kunnes tuli suuri käänne, joka muutti koko Suomen tilanteen. Ilo katsoa eilisiä kuvia Valkoisesta talosta ja tiedotustilaisuuden anti yöllä oli historiallinen. Hyvä Alex ja Petteri! Hienosti hoidettu teiltä ja hienosti hoidettu kaikilta mukana olleilta niiden kymmenien vuosien aikana, josta Stubb puhui.

Tänään jatkamme esityksen läpikäymistä ja jäänmurtajatkin pääsevät varmasti jotenkin mukaan. Jääkarhut meillä onkin jo.

 

Hei hei kesäkahvilat, tervetuloa syksy!

Helsinkiin on muutaman vuoden aikana tullut ihania rantakahviloita. Yksi suosikkini on Soutustadion, joka sijaitsee lähellä työhuonettamme Mechelininkadulla. Tänä vuonna rannan terassista tuli vielä isompi. Kesäisinä työpäivinä lähdimme usein jaloittelemaan iltapäivän puolessa välin ja silloin tällöin päädyimme kahville ylätasanteelle puiden suojaan. 

Ylätasanteella järjestetään kesän iltoina myös keikkoja. Ohikävellessäni näin esimerkiksi Samuli Edelmannin lavalla ja sateesta huolimatta runsaslukuisen yleisön. Samuliin liittyy itselläni hauska muisto Sähkeet Uutiskomediashown esityksistä ravintola Kaisaniemestä vuodelta 2016. Syystä tai toisesta ravintolassa oli vahingossa tullut tuplabuukkaus yhdelle iltapäivälle ja illalle. Meidän esityksen oli tarkoitus alkaa klo 19.30 ja ruokailijat saapuivat jo klo 18. Illan lähestyessä ravintolasta oltiin yhteydessä ja sanottiin, että esityksen pitäisi siirtyä klo 20, koska siellä on toisen ryhmän iltapäivävaraus voimassa klo 20 asti. Olin silloin vielä aika noviisi tuottajana ja säikähdin kovasti. Aloin kuitenkin ilmoitella katsojillemme myöhästyneestä kellonajasta ja ihmiset ottivat yllättävän hyvin asian. Yhtä ryhmää en kauhukseni tavoittanut useista yhteydenotoista huolimatta. Tavoitin ryhmänvetäjän vasta hänen jo tultuaan paikalle ja muistan hien kihonneen otsalleni, kun jouduin kertomaan hänelle tilanteesta. Hänkin otti asian huoleni suuruuteen nähden oikein hyvin, mutta kyllä olin tuskissani! Muistan sanoneeni vähän kireästi, että olen kyllä yrittänyt ilmoittaa asiasta moneen kertaan, mutta tajusin sitten lopettaa sentään moittimasta asiakasta siitä, että hän ei lue viestejäni.

Ei siinä vielä kaikki, että meidän aikatauluja oli siirretty, myös tämä edeltävä tilaisuus oli myöhässä aikataulusta! Pääesiintyjä, jota monet olivat selvästi tulleet varta vasten katsomaan, oli Samuli Edelmann ja hän nousi lavalle vasta lähempänä meidän esitysaikaamme! Kun esityksen juontaja alkoi huudattaa yleisöä encorea varten, tajusin, että minun on toimittava. Jostain itselleni tuntemattomasta syystä koin tärkeäksi riisua ensi töikseni talvikenkäni ja sukkasillani sipsutin lavalle kuiskuttamaan juontajalle, että meidän pitäisi kyllä jo aloittaa oma tilaisuutemme. Juontaja hämmästyi kun hiippailin hänen taakseen, mutta hoiti homman muistaakseni oikein hyvin - olisiko Samuli jonkun kappaleen vielä esittänyt, mutta ei sentään venyttänyt keikkaansa. Meidän esityksemme pääsi alkamaan suurin piirtein luvattuna aikana ja ravintola oli kovin pahoillaan aikataulujen päällekkäisyydestä. 

Muistan Samulin istumassa takahuoneessa, radan puoleisessa Snellman-kabinetissa, joka nykyään on auki yleisölle. Tekniikassa meillä avustanut henkilö paljastui Samuli-faniksi ja oli ihan innoissaan, että Samuli lojui samalla sohvalla kuin me yleensä. Tällä kertaa olimme jääneet Mannerheim-kabinettiin odottelemaan tilaisuutemme alkua. 

Tällaisia Samuli-muistoja heräsi Soutustadionin ohikulkiessa. Uusia kesäiltoja odotellessa otetaan ilo syksystä irti. Moni näyttää tänä vuonna innostuneen lähtemään kotoaan liikkeelle. Lipunmyynti tämän vuoden ja jopa ensi vuoden showhun on jo vilkkaasti käynnissä. 

 

Dibleyn kirkkoherra vierailee podissamme torstaina

Kuva: BBC

No ihan fyysisesti kirkkoherra Geraldine Grangeria ei meillä Komedian jäljillä-podissa nähdä, mutta kirkkoherran salaisimmatkin asiat kyllä käydään lävitse, ihastuksista alkaen. 

Muistatko tämän Dawn Frenchin esittämän hahmon? Kaikki rakastivat Geraldinea, niin kylässä kuin televisiossa. Sarjan on käsikirjoittanut Richard Curtis, joka tunnetaan myös monista komediaelokuvista. Podissa Tero kertoo Curtisin taustasta, joka ei olekaan ihan niin brittiläinen kuin olisi luullut. 

Podcast-äänityksemme ovat jatkuneet siitä huolimatta, että Sähkeet Uutiskomediashown live-esitykset lähestyvät. Tuntuu, että tänä syksynä ihmisillä on todellista halua lähteä liikkeelle, ihmisten ilmoille. Myynti käynnistyi paljon aikaisemmin kuin yleensä ja kyselyjä satelee. Kannattaa varata liput ajoissa ja sitten voikin odotella loppuvuoden esityksiä mukavasti brittikomedian parissa. Vielä on monta kivaa jaksoa jäljellä ja kauden lopuksi onkin vuorossa jouluyllätys! 

 

Syksyn juliste valmistui

Sähkeet Uutiskomediashown syksyn lisäesitykset alkavat noin kuukauden kuluttua. Siitä lähtien, kun esityskausi on ollut kaksiosainen eli esityskausi starttaa toukokuussa mutta huipentuu pikkujouluesityksiin, minua on mietityttänyt kovasti, pitäisikö meillä olla eri juliste keväällä ja syksyllä. Usein siihen on päädytty: aihe tai nimi, joka julisteessa on ollut keväällä, on auttamattoman väärä syksyllä. Esimerkiksi viime vuoden "Kevättä piipussa" oli toivoton. Yksi tekijäryhmästä piti sitkeästi sen puolia, että nimeksi olisi vaihtunut "Pukki piipussa". Katja ehti tehdä siitä julisteenkin: 

Valitettavasti viime syksy oli niin kesäinen ja jopa helteinen, että olisi ollut hullua markkinoida keskellä kesäisiä tunnelmia lumisateella ja piipusta kurkistavalla pukilla. Siksi hylkäsimme koko idean ja kehitimme "Mitäs uutta" -julisteen, joka olikin sitten varsin suosittu.

Tämän vuoden "Vaihda virkistystaajuudelle", jossa skuuttipappa kaahailee nuorison ohitse, on vuodenajoista melko vapaa. Keltainen pohja vain vaihtui tuollaiseen vähemmän keväiseen väriin. "Virkistystaajuus" nimessä viittaa myös shown sisältöön, jossa tänä vuonna myös tekniikka ja talous pääsevät hyvin esille. Meillä onkin uusia tekijöitä kirjoittajissa, joiden erikoisalana ovat esim. start upit ja Suomen uusi talouselämä, joten vink vink kaikki te niillä aloilla työskentelevät! Sähkeet Uutiskomediashowssa kuulee juttuja teille tutuista aiheista mutta vähän uudessa muodossa.

 

Nostalgista lomatunnelmaa lokakuun kylmyyteen

 

Kuva: Hi de Hi/BBC

Tänään ilmestyi Brittikomedian jäljillä podcastissamme jakso sarjasta, jota ei ole varmaan moni Suomessa nähnyt. Siksi pyydänkin teitä, jotka edes olette kuulleet sarjasta, laittamaan viestiä vaikka tämän kommentteihin tai Instagram-tilillä. Olisi mahtavaa kuulla, onko meitä brittikomediaan niin paljon hurahtaneita enemmänkin kuin me Jubilee Komedian käsikirjoittajat. Eli kyseessä on sarja Hi De Hi! Se sijoittuu 1950-luvulle ja kertoo lomakeskuksen viihdyttäjistä. Näitä lomakeskuksia on Englannissa yhä edelleen, kuten tämän sarjan esikuvana ollut Butlins. Tässä Butlinsin oikea mainos:

Lomakeskukset saivat alkunsa 1930-luvun lopulla, kun Bill Butlin oli kyllästynyt omiin kokemuksiinsa merenrantakaupungissa: loma-asunnon emäntä oli lukinnut ovet aina päiväksi, eikä rannalta ollut mahdollisuutta päästä välissä majapaikkaan virkistäytymään. Hän alkoi kehittää kunnianhimoisesti useampiakin lomakeskuksia, joiden idea oli tarjota asiakkaalle kaikki mahdollinen, mitä unelmien kesälomaan kuuluisi. Eli rantaelämää, urheilua, aktiviteetteja, seurustelua, hyvää ruokaa ja tietysti viihdettä, aamusta iltamyöhään.

Lomakeskuksista tuli nopeasti hyvin suosittuja mutta maailmanhistoria puuttui 30-luvun lopulla positiiviseen liiketoiminnan kehitykseen ja toiminta tyrehtyi sota-ajaksi. Vastaperustetuista lomakeskuksista kaksi rannikolla sijainnutta otettiin armeijan käyttöön. 

Sodan jälkeen 1950-luvulla keskuksista tuli valtavan suosittuja. Silloin Butlinin lomakeskuksessa sattui olemaan samaan aikaan kaksi henkilöä: Sodasta juuri palannut majuri David Croft, joka soitti iltaorkesterissa ja nuori näyttelijä Jimmy Perry, joka toimi leirin koomikon oppipoikana. Kumma kyllä, nämä kaksi eivät tavanneet toisiaan vielä silloin, vaan vasta 20 vuoden kuluttua BBC:ssä, kun kumpikin oli päätynyt tekemään televisioviihdettä. Ruutiukot eli Dad´s Army oli parivaljakon ensimmäinen yhteinen työ, jota seurasi vielä kaksi muuta sarjaa: Intiaan sijoittuva It Aint Half Hot Mum ja 1950-luvun lomakeskukseen sijoittuva Hi de Hi. Kirjoittajat kertovat omista kokemuksistaan viihdyttäjinä näissä täyden palvelun lomakeskuksissa.

Hi De Hi -sarjasta on tullut viime aikoina uudelleen suosittu brittien keskuudessa, kun sitä on näytetty  UK Gold -kanavalla. 1980-luvulla se oli yksi suosituimmista sarjoista. Valitettavasti sitä ei ilmeisesti ostettu Suomeen ja siksi emme ole täällä päässeet nauramaan tälle hilpeälle lomasarjalle. Kuuntele podcast-jakso aiheesta ja jos sarja alkaa kiinnostella, niitä voi ostaa melko edullisesti esim. CDON-verkkokaupasta. Ja jos ajatus lomakeskuksesta kiehtoo mieltä, googlaapa Butlin´s ja varaa itsellesi unelmien loma!  (Katsoin itse hintoja ja yllättävän edulliseksi näytti tulevan neljän päivän loma ruokineen kahdelle! Ja viihdettäkin löytyy vaikka minkälaista!)

Keikalla Paasitornissa

Viime viikko olikin kiireinen: ensin Uudenmaanliiton Kulttuurimarkkinat Musiikkitalossa tiistaina ja keskiviikkona keikka STM:n ja THL:n yhteisessä tilaisuudessa Paasitornissa. Keikka oli tietysti jännittävä, etenkin kun yleisöä oli niin paljon, mutta kiitos Paasitornin henkilökunnan, tekniikka saatiin tuotua paikalle jo hyvissä ajoin, testattua kunnollisesti ja samoin haettua pois vasta myöhemmin. Tässä kuvaa tiistain äänitesteistä ja tyhjistä penkkiriveistä. Seuraavana päivänä penkit olivatkin täynnä, kun seminaariyleisö oli asettunut paikoilleen. Seurasin itse tilaisuutta verhon takana:

Olin todellisella aitiopaikalla mutta piilossa kaikilta kuulemaan eri hyvinvointialueiden johtajien ja muiden asiantuntijoiden esitelmiä ja paneelikeskusteluita. Se olikin yllättävän mielenkiintoista! Kun itse seuraan sote-asioita lähinnä uutisten kautta ja toisaalta iäkkäämpien sukulaisten kokemuksista kuulemalla, oli todella avartavaa kuulla mistä sote-uudistuksessa tosiasiassa on kyse. Hyviä uutisia kaikille teille kaikille muillekin epätietoisille: Kyllä se hyvin etenee! Alueet ovat saaneet kehitettyä jo omia malleja, jotka on luotu juuri sen alueen tyyppisiksi. Jos joku asia tuntuu vielä olevan kesken, se voi sitä ollakin, mutta aivan varmasti toimivuuden ongelmiin aiotaan vielä puuttua. Niistä kannattaa vain kertoa asiakaspalautteessa. Olin todella vakuuttunut uusista ratkaisuista, joita digitaalisuudella voidaan lisätä terveydenhuollon alalla. Enkä tarkoita vain etälääkäriä tms., jotka nekin tietysti ovat hyödyllisiä uudistuksia, vaan kokonaisvaltainen asiakkaan kanssa yhteydenpito jo ennen kuin sairaudet alkavat tuottaa ongelmia. Eri alueilla on kokeilussa erilaisia toimimismalleja ja esimerkiksi täällä seminaarin yhteydessä olleilla esittelypisteillä tietoja jaettiin toisille seutukunnille. Näin hyvät ja toimiviksi havaitut käytännöt voidaan toteuttaa muillakin alueilla.

Itse pääsin kokeilemaan viime yönä Helsingin terveydenhuollon digitaalisuutta, kun pahaksi äitynyt allergiani vaati kahden jo vanhaksi menneen reseptin uusintaa. Kirjauduin puolilta öin Maisaan ja tuijotin hetken mitään muistamatta sen valikkoa, kunnes näin reseptien uusinnan tapahtuvan Omakannassa - olen ollut niin terve viime aikoina, että olin jo ehtinyt unohtaa koko Omakannan! No, laitoin viestiä Maisassa Kivelän terveysasemalle ja aamulla heräsin siihen, että reseptini oli uusittu ja kehotettiin olemaan yhteydessä, jos annostelun tai käytön suhteen tulee kysymyksiä. Hurjan nopeaa palvelua! Samoin hammaslääkärin Tutho-palveluseteli hoitui viime kuussa aivan hetkessä. 

On tärkeää päästä fyysisesti lääkärille, kun sitä tarvitsee, mutta mitä helpommin tämmöiset ei-välttämättömät asiat hoituvat digitaalisesti, sitä mukavampaa se on asiakkaalle ja halvempaa veronmaksajille. Suhtaudun viime viikon tietopaketin jälkeen paljon positiivisemmin Suomen tulevaisuuteen terveydenhuollon suhteen. Kyllä kaikesta selvitään ja tekijät ovat todella virkeitä ja fiksuja ihmisiä. Niin - ja keikkakin meni oikein hyvin, yleisö vaikutti viihtyvän ja eli hyvin mukana, joten tyytyväisyyteeni on syytä siinäkin mielessä..

 

Gavin ja Stacey sulattaa sydämet

Kuva: BBC

Brittikomedian jäljillä podcastimme Gavin ja Stacey-jakso on osoittautunut tähän asti suosituimmaksi jaksoksi. Ihan kuin kuuntelijat olisivat väijyneet odottamassa, milloin saavat kuulla suosikkihenkilöistään. Tämä sitcom on itsellenikin rakas ja alkumusiikin kuullessani lämmin olo alkaa ailahdella välittömästi. Tulee halu tietää, mitä heille nyt kuuluu. Kuten podissakin taidan sanoa, tämän sarjan henkilöt ovat kuin sukulaisia. Vähän kuin serkkuja, joiden kanssa yhteen aikaan vietti paljon aikaa, mutta juuri viime aikoina ei ole tapailtu. 

Podissa käymme lävitse sarjan nousukiitoa katsojalukujen kärkeen, kirjoittajapari Ruth Jonesin (Nessa) ja James Cordenin (Smithy) vaiheita ja sitä, onko James Cordenin uran nousut ja laskut vaikuttaneet tämän sarjan suosioon. Vihjaillaan myös vähän viimeisimmästä jaksosta eli joulujaksosta 2024. Oletteko muut onnistuneet löytämään sen? Itse löysin sen tämän podin äänittämiseen valmistautuessani ja oli kyllä taas niin kivaa ja viihdyttävää katsottavaa! Podissa vihjaan mistä jakson löytää katsottavaksi.. 

 

Leikittelyä Canvassa

Sähkeet Uutiskomediashown pikkujoulukausi alkaa lähestyä. Meillä on uusi henkilö keksimässä markkinointia ja hän sai hauskan idean: entä jos meillä olisi printtilehden muotoisia Sähkeet -mainoksia ikkunassa. Päätimme kokeilla ja tässä ensimmäisenä painosta tullut versio. Vähän mietitytti, jos joku erehtyy luulemaan, että Sähkeet olisi lehti eikä esitys, mutta koska ikkunassa on paljon itse live-esitykseen liittyviä tietoja, ehkä tätä väärinkäsitystä ei pääse tulemaan. Canvan maksutonkin versio on aika kattava, mutta nyt meillä oli käytössä maksullinen versio ja koko kuvapankki. Tekijänoikeudet muistaakseni menevät niin, että oikeassa printtilehdessä tuotakaan kuvaa ei voisi käyttää, mutta mainoksena käsittääkseni kyllä. Otsikoiden keksiminen oli hauskaa puuhaa myös. 

Tässä muuten kiva lahjaideaa jollekin vuosia täyttävälle: lehti jonka kanteen elämän huippukohdat koottuna.

 

Kulttuurimarkkinat lähestyvät

Uudenmaan Liitto järjestää ensi viikon tiistaina Musiikkitalossa Kulttuurimarkkinat. Siellä pääsevät kohtaamaan kulttuuripalveluita etsivät kuntapäättäjät ja kulttuurin tuottajat ja tekijät. Lisäksi on erilaisia esitelmiä viereisen salin puolella. Tämä kaksivuotinen ohjelma oli viime vuonnakin menestys ja oli ilo tavata muitakin tekijöitä. Esimerkiksi lastenteatterin puoli oli hyvin esillä ja koska itseäni henkilökohtaisesti on aina kiinnostanut lapsille suunnattu teatteritarjonta, tutustuin mielelläni uusiin ja vanhoihin tekijöihin.

Sähkeet Uutiskomediashow on sen sijaan aikuisyleisölle suunnattu esitys. Tosin meidän katsojissamme on ollut nuorempaakin väkeä. Eräs kymmenvuotias oli jopa itse halunnut väen vängällä tulla katsomaan esitystä ja ihastutti meitä sillä, että hän vaikutti viihtyvät todella hyvin ja ymmärtävän sellaistakin, jota hänen ikäisensä ei kaiken järjen mukaan pitäisi tietää (Paavo Väyrysen mittavan poliittisen uran). 

Teini-ikäisiä on ollut katsojissa paljonkin ja heille koko uutiskomediashown genre tuntuukin olevan tuttu. On ollut ilo nähdä, että kännykät ovat pysyneet poissa esityksen ajan ja he ovat vaikuttaneet seuraavan esitystä ilman häiriötekijöitä.

Tällä kertaa meillä on tekniikan kokoaminen samana päivänä Paasitornissa, joten en ehdi juurikaan viipyä kulttuurimarkkinoilla, mutta vien sinne julisteemme, Sähkeet Uutiskomediashow kyniä ja esitteitä kuntien edustajille. Vaikka Sähkeet Uutiskomediashow on vuosittainen esitys Helsingissä, teemme kuitenkin yksityisesityksiä melko paljon. Niistä kannattaa katsella lisätietoa sivultamme. Yleisön määrä voi olla pienikin, kuten 10 henkilöä, tai sitten oikein iso, yli 500. 

Kuten viime blogissa kerroin, esitys muokkaantuu erilaisiin tiloihin ja erilaisille katsojamäärille vaivatta.

 

Todella upeeta!

Todella upeeta on se, että Brittikomedian jäljillä -podcastimme toinen jakso starttaa tänään! Aloitimme kakkoskauden äänittämisen elokuulla helteisessä Keski-Suomessa. Studiotilamme Helsingissä oli kerta kaikkiaan liian kuuma juuri silloin kun olisi ollut tarkoitus äänittää ja siksi saunakamarissa mökillä, joka poikkeuksellisesti olikin vapaana käyttöön juuri sillä viikolla. Huolimatta siitä, että Suomen kesäinen idylli on varsin kaukana 90-luvun Lontoosta, teimme mentaalitripin brittikomedian räiskyvään ajanjaksoon, jossa Edina ja Patsy juhlivat Lontoon muotimaailmassa. Tällä kaudella Komedian jäljillä käsittelee vähän uudempaa tuotantoa, eli 90-luvun ja 2000-luvun sarjoja on luvassa, mutta myös taattua 70- ja 80-lukuakin löytyy. Tulkaa kuuntelemaan, näistä tulee itsekin niin hyvälle tuulelle, kun alkaa muistella miten hauskoja juttuja sitcomeissa onkaan ollut. Täältä löytyy 2. kauden esittelyjakso: Komedian jäljillä podcast

Upea Paasitorni ja katoileva teknikko

Ensi viikolla onkin jännittävä tapahtuma, kun Sähkeet Uutiskomediashow on keikalla eräässä isossa seminaarin päätöstilaisuudessa. Komeat puitteet on luvassa! Paasitorni on se harmaa, iso kivilinna Helsingin Siltasaaressa. Talo on sisältä käsittämättömän upea, täynnä erilaisia tiloja, joista tämä juhlasali suurin. 

Sähkeitä on esitetty suurissa tiloissa aiemminkin, mutta tämä lienee suurin. Saliin mahtuu istumaan lähes 500 ihmistä. Omat esitykset meillä on olleet pääosin pienemmissä paikoissa; niistä ravintola Kaisaniemi eli nykyinen Cajsan Helmi on ollut suurin. Sinne mahtui ennen remonttia 200 henkilöä, samoin Helsingin Kaupungintalon ravintolaan, jossa olimme 2019-2021. Veturitalleille, jossa tämänkin vuoden show nähdään, mahtuu saman verran, mutta illallispöydät vievät tilaa, joten ehkä 150 on todennäköisempi.  Usein kuitenkin rajaamme esitystilan, jolloin yleisöä mahtuu noin 50.  Silloin haluamamme klubitunnelma on täydellisin. Mutta, kuten entinen teknikkomme Vertti sanoi, Sähkeet on mainio konsepti siksi, että sitä voi esittää suurissa tiloissa ja sitten toisaalta ihan pienissäkin, kuten Kappelin kellarissa, jossa meillä oli 2018 oikein tunnelmallisia iltoja. 

Eilinen käynti Paasitornissa oli katsaus siihen, miten tekniikka saadaan tuotua paikalle ja asennettua mahdollisimman nopeasti, jotta se niveltyy seminaarin ohjelmaan ja aikatauluun. Vähän on hikoiluttanut miettiä oikeaa logistiikkaa, mutta onneksi pääsemme jo edellisenä päivänä asentamaan tekniikan. Äänitestin ja toimivuuden pystymme tarkastamaan esityspäivänä seminaariväen lounastauon aikana. Jännittävää ja opettavaista mennä taas uuteen tilaan, etenkin kun se on noin komeassa ja historiallisesti merkityksellisessä jugend-linnassa. 

Aiemmat kokemukset talosta ovatkin sitten vähän hassuja: meillä oli 2019 muutama esitys Paasin kellarissa, joka on miellyttävä pieni kellariravintola, mutta varsin hankalien käytävien päässä. Yleensä se toimii aamiaisravintolana talossa sijaitsevalle hotellille. Ensimmäiseen esitykseen mennessä meillä ei ollut vielä käsitystä siitä, mistä esityspaikalle kannattaisi roudata tavarat. Ystävällinen Scandicin henkilökunta - käytimme silloin hotellin ovea - antoi meille matkatavarakärryt (tiedätte, ne sellaiset korkeat hotellikärryt) ja lastasimme osan tekniikkaa ja kaiken rekvisiitan kärryihin. Lähdin sitten työntämään kärryjä kohti hissejä, vaappuen, nähden tuskin mitään kärryjen takaa. Hissi tuli kuin tilauksesta saavuttuani sen eteen, työnsin kärryn hissiin ja huomasin, että hississä olikin jo siivouskärryt. En päässyt edes painamaan oikeaa kerrosta, koska siivouskärryjen kanssa liikkeellä ollut siivoushenkilö oli jo painanut alimman kerroksen - kiidimme siis oikean kerroksen ohi ja päädyin jonnekin pesulakerrokseen. Siivooja ehti kadota näköpiiristäni ennen kuin huomasin, että hissit ovat lukitut enkä pääsekään takaisin ylös! Jouduin työntymään hissistä ulos ja kuin ihmeen kaupalla sain vaaputtua huojuvine kärryineni toiselle hissille, joka luojan kiitos ei ollut lukittu. Sillä pääsin oikeaan kerrokseen, joskin jonkun kulman taakse. Samaan aikaan muu tekijäryhmä oli ihmetellyt, mihin ihmeeseen olen kadonnut vieden mukanani ison osan tekniikkaa ja kaikki lavasteet, rekvisiitan ja vähäiset roolivaatteet. Huojennus oli suuri, kun kärryt vaappuivat esiin ja minä niiden takaa.

Se tuo mieleeni toisen kerran, jolloin juuri ennen esitystä wc:n lukko jäi käteeni Ravintolalaiva Wäiskillä ja olisin ollut sielläkin jumissa pitkään, jollei paikalla olisi ollut yhden esiintyjän ystävä, joka sattui tulemaan wc:seen. Hän lähti hakemaan apua huutaen muille: "nyt tarvitaan apua, tuottaja on jäänyt jumiin vessaan!" Tuottaja nyt ehkä olisi voinut siellä esityksen aikana ollakin, mutta kun tämä tuottaja vastaa myös esitystekniikasta, minut piti saada ulos. Sekin tilanne ratkesi jotenkin, mutta opetus on, että pitäkää huolta siitä, että teknikko ei eksy mihinkään matkalla esityspaikalle, ei vessaan, ei hotellin kellareihin. Koska teknikkoa ilman ei esitystä ei ole.

 

Sateisen aamun pelastus: naapurikahvilan korvapuustit!

Huh mikä sade taas! Sateen keskellä nenään tulvi kuitenkin suloinen vastapaistetun korvapuustin tuoksu. Lähikahvila Korvarissa Stenbäckinkadulla oli juuri valmistunut pellillinen korvapuusteja. Korvari on töölöläinen suosikki, joka on nähty myös Kaurismäen Kuolleet lehdet -elokuvassa. Siinä se näytteli roolia "Internet-kahvila", haha. Ja myös Johanna Vuoksenmaan Hormonit -sarjan ekalla kaudella se taisi vilahtaa. Monet korvapuustit on Sähkeet Uutiskomediashown käsikirjoittajakokouksiin haettu - ja väliin ihan muuten vain. Suosittu kahvila ja ainoa tässä sairaaloiden läheisyydessä. Eli jos sinulla on asiaa Meilahteen, Uuteen lastensairaalaan, Naistenklinikalle tai johonkin muualle Meilahden sairaala-alueelle, täällä kannattaa piipahtaa. Kahvila on auki aamuvarhaisesta klo 14 asti ja nykyään myös lauantai-aamupäivisin.

 

Täällä ollaan taas, Showroom on valmiina syksyyn!

Syksy on alkanut niin kiireisesti, että blogi on melkein unohtunut! Meillä on nyt monta projektia päällekkäin käynnissä ja lisäksi kotonani kesän aikana ollut putkiremontti on vihdoin ohitse ja tavaroiden saamisessa paikalleen on vierähtänyt aikaa. Näyteikkuna Mechelininkadun Showroomilla oli koko kesän varsin vaatimaton; olisiko meillä ollut Komedian jäljillä -podin juliste kehyksissä mutta ei muuta. Kymmenisen päivää sitten keramiikkataiteilija Mari Tolvanen-Arslanin ikkunanäyttely avautui ja kuvassa olleet maljakot ja akvarellit ihastuttivat ohikulkijoita. Jos ihastuit oikopäätä maljakkoihin, niitä kannattaa kysellä täältä. Mari Tolvanen-Arslan järjestää myös keramiikkakursseja Helsingin seudulla, joten jos haluat tuoda 6-10 hengen ryhmäsi keramiikkataiteilemaan, se onnistuu, kun otat yhteyttä Mariin!

Sähkeet Uutiskomediashown lisäesitykset alkavat lokakuun lopulla ja sitä ennen on myös keikkoja, joista ensimmäinen jo ensi viikolla - peräti 500+ yleisölle! Jännittävää! Siitä lisää myöhemmin.

Viime viikolla ja tänään meillä on ollut kiirettä Komedian jäljillä-podcastin takia. Aloitimme jaksojen äänittämisen jo elokuussa, mutta editointitiimimme palasi lomilta vasta viime viikolla, jonka seurauksena jouduimmekin uudelleen hommiin täydentämään jaksoja ja osallistumaan leikkausprosessiin! Ensimmäinen uusi podi-jakso ilmestyy torstaina ja aiheena on - no, sen paljastan vasta huomenna! 

 

Kesärevyytä sadan vuoden takaa

Kevään viimeiset julkiset Sähkeet Uutiskomediashow esitykset ovat nyt takana päin ja on aika lähteä kesäloman viettoon! Esityskautemme oli poikkeuksellisen pitkä ja usein olemmekin tässä vaiheessa jo lähteneet lomille. Viime vuonna olimme revyymatkalla Tanskassa ja sinne olisi tänäkin vuonna kiinnostanut lähteä, mutta esityskautemme tosiaan kesti melkein juhannusviikolle asti ja Tanskassa puolestaan esim. Amager Revyn esitykset loppuivat jo samoihin aikoihin kun omamme vasta käynnistyivät. Tivoli Revyy on tänä vuonna vähän uusissa käsissä, eikä esityksen saamat arvostelut vaikuttaneet siltä, että se olisi ainakaan suomalaisesta näkökulmasta kiinnostavaa katsottavaa. Cirkusrevyen, Tanskan vanhin revyy, viettää 90-vuotisjuhlaansa ja se olisi toki ollut kiinnostavaa nähdä, mutta samoin kuin Tivoli Revyy, arvostelujen perusteella aiheet ovat tanskalaiseen elämänmenoon keskittyviä, toisin kuin viime vuonna, jolloin sekä Tivoli Revyyssä että Cirkusrevyyssä suomalainenkin pysyi hyvin kärryillä aiheiden ollessa yleiseen maailmanmenoon liittyviä.

Hieman suunnittelimme myös lähtöä porukalla Revyernes Revy -tapahtumaan elokuussa, mutta siihen aikaan koko Eurooppa matkailee ja esim. majoitusta on vähemmän tarjolla kuin touko-kesäkuussa. Tämä revyytapahtuma on jonkinlaisen revyyn tekijöiden perustaman yhdistyksen järjestämä ja siellä valitaan esim. vuoden revyysketsi, revyylaulu, revyyesiintyjä jne. Tapahtumapaikkana on Cirkusrevyenin esitysteltta Bakkenin huvipuistossa Köpiksen pohjoispuolella. Ehkä vieläkin vähän harkitsemme lähtemistä sinne, mutta voi hyvin olla, että omat työkiireet alkavat jo kutitella elokuun puolivälin lähestyessä ja matkalle ei ole enää innostavaa lähteä kuin olisi ollut nyt esityskauden päätteeksi.

Kun revyymatkailu ei tänä vuonna ole ainakaan toistaiseksi toteutunut, sitä korvasi trippi Töölöstä Eiraan. Poikkesimme muiden menojen yhteydessä Antikvariaatti Johannekseen Erottajalla ja sieltä löytyi nuottipinosta ruotsalaisen revyytaiteilija Karl Gerhardin Sommerrevy 1925 -nuotit lauluun "Don´t mind the Rain". Laulun nimi sopii loistavasti tähän juhannusviikon sateiseen säähän ja sen myötä onkin hyvä toivottaa kaikille Sähkeiden katsojille ja tämän blogin lukijoille oikein ihanaa juhannusta! 

 

Näyteikkunaa somistamassa

Muistan, kun keväällä 2015 muutimme Mechelininkadun Showroomille, näyteikkunan somistaminen oli todellinen stressin aihe. Sittemmin olemme vasta käsittäneet ikkunan mainosarvon, sillä Mechelininkatua pitkin kulkee todella paljon kävelijöitä ja lisäksi varmaan tuhansia autoja päivän aikana.

Iltavalaistus on ollut yleensä vain joulukaudella, jolloin erilaisilla jouluvaloilla on saanut luotua kivaa tunnelmaa. Nyt toin oman kotini putkirempan alta suojaan lampun, jonka ajattelin vain laittaa jollekin sivupöydälle turvaan, mutta sitten keksinkin laittaa sen ikkunaan. Ai että se on soman näköinen! Tosin emme sitä usein uskalla yöksi päälle jättää, mutta jos työt jatkuvat iltamyöhään, on mukavaa kun Meksulla on Valoa ikkunassa. Kenen suomalaisen laulajan biisi se muuten on? Muistaako kukaan?

 

Dinneriteatteria tekemässä

Tämä ruokalista on osoittautunut valtavan suosituksi ja olen siitä erityisen ylpeä, koska meistä kukaan Jubilee Komediassa ei varsinaisesti ole ravintola-alalla. Menun ateriat toki ovat Veturitallien käsialaa, mutta keväällä me itse kokosimme Veturitallin laajoista valikoimista oman tällaisen vähän suppeamman listan, jossa on tarjolla kevyitä mutta herkullisia aterioita, jotka sopivat juuri esityksen aikana nautittavaksi. Ravintola Veturitallien ruoka on tavattoman maistuvaa ja on ilo tehdä yhteistyötä heidän kanssaan. Olen tuottajana myös oppinut paljon ravintola-alasta. Esimerkiksi kerran, kun väkeä tuli runsaanpuoleisesti, ajattelimme järjestää pöytiä vielä lisää salin puolelle esiintyjien kesken. Se ei ollut hyvä idea. Jätimme aivan liian pienet liikkumistilat kaikille. Jos kaikki olisivat istuneet pöydissä tiukasti katse eteenpäin, vatsa kiinni pöydässä ja käsivarret kylkiä vasten, he olisivat mahtuneet, mutta koska ihminen vaatii tietyn liikkumatilan, pöytäsuunnitelmamme osoittautui surkeaksi! Siitä lähtien olemme antaneet ravintolan hoitaa ammattitaidollaan kaikki ravintolasaliin liittyvät asiat. Mutta tämä ruokalista on meidän käsialaa valikoimien osalta ja kuten sanottu, se on ollut todella suosittu yleisön parissa. 

 

Lempinumeroni showssa

Ilmastonmuutos ei ole paljon päässyt esille Sähkeissä, ehkä siksi että se on yksi näistä aiheista, jotka eivät lähtökohtaisesti ole hauskoja. Vuonna 2018 meillä oli Ilmastomatkat -sketsi ja vuonna 2019 Greta Thunberg lauloi Sommaren är kort - se oli oikein onnistunut numero ja upposi täysillä yleisöön. Nytkään ilmastonmuutoksesta varsinaisesti ei puhuta, mutta tämä jääkarhu liittyy erääseen sikermään ja saa minut aina ajattelemaan pohjoisten alueiden todellisia asukkaita. Sydämeenkäyvä numero, jotka perinteisesti kuuluvat revyyseen, jossa ilo ja haikeus voivat vuorotella muodostaen tunteiden vuoristoradan, jonka takia monet sitä lajityyppiä rakastavat. 

 

Pasilan Veturitallit, pala katoavaa Helsinkiä

Aivan Triplan vieressä kaupunkiin päin katsoessa näkyvät Veturitallien punatiiliset rakennukset. Ne ovat sellaista kulttuuriperintöä, jota enää harvoin Helsingissä kohtaa. Vaikka ympäristöön on rakennettu paljon uutta ja parhaillaankin on rakentumassa iso toimistotorni aivan Veturitallien viereen, itse ratapihan ympäristö on muuttumaton. Siellä on kääntöraiteita, isoja Veturitallin ovia ja mikä parasta, uutta liiketoimintaa, kuten Ravintola Veturitallit ja petanque-halli, kiipeilyhalli ja puutarhaviljelyä. Keväällä seutu on parhaimmillaan, kun koko alue vihertää. Tänä iltana Veturitalleilla on tanssit, dj Kirsi Uskali viihdyttää klo 18 alkaen puoliyöhön. Terassialue on erityisen ihana; ilta-auringon paisteessa on ihan oma tunnelmansa. Näköalat terassilta ovat Toralinnalle ja vanhalle varikonpäällikön talolle, joka on Bruno Granholmin suunnittelema. Se muistuttaa monia suomalaisia asemia, jotka ovat myös Granholmin suunnittelemia, mm. Suolahden vanhaa asemaa, joten jos olet sieltä päin kotoisin, kannattaa käydä tutustumassa ja haistelemassa tuttua radan tuoksua.

Elävöitetään katukuvaa

Huomaatteko? Pieni ruukkurivistö ikkunalaudalla! Minulle oli kertynyt aika paljon muovisia kesäkukkaruukkuja aiemmilta vuosilta ja tuli mieleen kokeilla, että kasvaisiko viime vuoden TikTok-villitys popcorn niissäkin. Meillähän oli uskomattoman upeat ruukut viime vuonna oven pielessä, kiitos maissijyvistä tulleet pitkät kasvit. 90-luvulta oleva popcorn, josta viime vuoden jättiläiset kasvoivat, saa näyttää nyt kyntensä! Vieläkö jyvät itävät, hahhaa. Ruukkuja meni tuohon leveään ikkunaan noin 15. Saa nähdä, pysyvätkö ne siinä, vai iskeekö johon kuhun yöllinen hulluus ja pudottaa ne kaikki - mutta koska popcorn ei maksa mitään ja multakin on liki ilmaista, seurauksena on korkeintaan sotkua. Parhaimmillaan taas saamme hienon vihreän verhon ikkunan alalaitaan estämään kuuminta aurinkoa.

Ja Sähkeet-uutisia: Faq-podi on nyt julkaistu! Täältä pääset kuuntelemaan, mitä Sähkeet Uutiskomediashown yleisö on useimmiten kysellyt meiltä vuodesta 2015 alkaen. 

 

Sähkeet FAQ -podi tulossa!

Lauantaina oli Mechelininkadun Showroomilla podcastin nauhoitustilaisuus livenä. Se olikin tosi kiva tapahtuma! Yleisöä tuli paikalle ja saatiin tehtyä kiva jakso, jota ei pitänyt paljon editoidakaan. Nyt se on julkaisuvalmiina Spotifyissa ja julki huomenna, samaan aikaan kuin ensimmäisen kauden viimeinen Brittikomedian jäljillä -podimme. Brittikomedialle tulee jatkoa syksyllä ja valotamme viimeisessä jaksossa vähän mitä sarjoja olemme jatko-osassa tuumineet käsitellä. 

Tähän live-podiin löytyi vahingossa parempi ratkaisu istumiseen. Meillä on ollut tavallinen pöytä ja tuolit käytössä Brittikomediassa, koska on tuntunut luontevalta keskustella pidempään pöydän ääressä. Koska yleisöä tuli paikalle, ajattelimme nyt Sähkeet -podia nauhoittaessa että jakkarat saattaisivat olla kivat. Ja olivathan ne! Oli paljon helpompi ja vapaampi jutella korkeuksista kuin pöydän takana kumarassa. Luultavasti kokeilemme uutta istumistyyliä syksyn jaksoissakin. 

Ja mistä kertoo Sähkeet FAQ-podi? No siinä käynnä lävitse kaikkia niitä kysymyksiä, joita meille Sähkeiden tekemisen aikana on esitetty vuodesta 2015 lähtien. Uusia jaksossa tehdään satunnaisesti nyt tuotantokauden ajan, mutta varsinainen podi-tuotanto on Jubilee Audiokomedian puolella. Tämä podin äänitys oli lähinnä laitteiston hyödyntämistä, kun se oli asennettu paikoilleen Brittikomediaa varten ja toisaalta alamme vasta oppia koko podcast-ilmaisun. Hauskaa sen tekeminen on! Ja editointikin alkaa vähitellen sujua itseltänikin, ettei Alarikia tarvita välttämättä joka öön ja niinkun poistamiseen!

Studio valmiina äänitykseen

Ihanaa yleisöä! 

 

Kauralastujen huumaava tuoksu!

Koska leivoitte viimeksi kauralastuja? Minä en ole leiponut varmaan 15 vuoteen! Miten ihmeessä olin unohtanut tuon helpon herkun, jonka tekemiseen meni aikaa varmaan 5 min ja paistamiseen 6-7 min! Kaksi pellillistä herkullisia lastuja tuli 

100g sulatettua voita

4dl kauralastuja 

2 dl sokeria

2 rkl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

2 munaa 

 sisältävästä taikinasta. Aluksi laitoin turhan isoja kekoja pellille (ohjeessa luki 2/3 ruokalusikallisia, luinko? No en.) mutta tuolla pienemmällä koolla niistä tuli oikean kokoisia. Tosin ne liikaa levinneet oli kiva syödä heti suoraan pelliltä!

Ja miten tämä liittyy Revyytyttö-blogin aiheeseen? Siten, että tänään klo 15.30 on Mechelininkadun Showroomilla Sähkeisiin liittyvä tapahtuma, jossa äänitetään live-podi yleisön eniten esittämistä kysymyksistä Sähkeet Uutiskomediashowhun liittyen. Samalla lanseerataan ensimmäinen Sähkeet Uutiskomediashown tekijäpodcast. Tervetuloa kuulolle, Töölön suunnalla liikkuvat! 

Tosiaan klo 15.30-16 välillä on nauhoitus ja ulko-ovi silloin kiinni, eli paikalla kannattaa olla 15.20. Vapaa pääsy ja kuten postauksen alusta voi päätellä, kauralastuja (ja kahvia) on tarjolla! 

 

Ajankohtaiset aiheet julisteissa

Uuden Sähkeet Uutiskomediashown tekeminen alkaa aina siitä, että suunnittelemme jonkun ajankohtaisen perusteeman, jonka ympärille uusi show alkaa rakentua. Koronan jälkeisinä vuosina uutisten tahti on ollut melkoinen. Tapahtumia tulee sellaisella vauhdilla, että jos juliste valmistuu tammikuussa, toukokuussa se todennäköisesti ei enää ole ajankohtainen. Siksi meillä on erilaisia julisteita jemmassa, joita voidaan tarvittaessa ottaa esille. Tässä yksi kokeilu keväältä - kiitos suunnittelija Katja, että saadaan julkaista tämä, vaikka sitä ei olekaan viimeistelty! 

Jääkarhu ja pohjoiset alueet ovat yksi aihepiiri, jota showssa käsitellään, vaikka juliste hävisikin skuutilla huristelevalle papalle. Skuutteja koskeva lakihan on tulossa pian voimaan, siksi uutisointi skuuteistakin tuntuu kiivastuneen kevättä kohti. Grönlanti on Yhdysvaltain harjoittaman geopolitiikan takia jatkuvasti uutisissa, tässä yksi näkökulma siihen. 

 

Poliittista huumoria ja salaisia lähteitä

Tässä yhdistyy kaksi lempiasiaani: poliittinen sitcom ja salaiset lähteet! Sähkeet Uutiskomediashown käsikirjoitustiimi koostuu henkilöistä, jolla on tietoja kulisseista. Käytännössä se tarkoittaa viestinnän, tutkivan toimittamisen ja poliittisen tutkimuksen alalla olevia henkilöitä, jotka yhdistelevät tietojaan siten, että alkuperäinen asia tai lähde eivät missään nimessä paljastu. Brittisitcomeissa Kyllä herra ministeri ja Kyllä herra pääministeri tämä vietiin todella pitkälle. Salaiset lähteet olivat olleet mm. pääministeri Margaret Thatcherin avustajia ja puheenkirjoittajia. Sarjat ovat aiheena juuri ilmestyneessä Komedian jäljillä -podcastissa, jota pääsee kuuntelemaan täältä.

 

Amerikka aiheena uutiskomediashowssa

Yhdysvalloille pitäisi antaa erikoispalkinto siitä, että aiheita uutiskomediashowhun löytyy kyllä aina vaikka minkä verran. Donald Trump on tässä tietysti ollut voittaja. Samoin amerikkalainen populaarikulttuuri tv-sarjoineen ja elokuvineen tarjoaa valtavan viittauskentän. Tuleeko tästä kuvasta mikään takavuosien sarja mieleen? Tällä kertaa meillä on shown alkupuolella Amerikka-kokonaisuus, johon eri käsikirjoittajien Trump-jutut on koottu. Aika huikeaa matskua saa tuottajana lukea, haha. Osa kirjoittajista toimittaa aineiston valmiiksi toimitettuna eli useimmiten videona, jonka on itse jo spiikannut valmiiksi. Osan me koostamme työhuoneella. Tämä sketsi on sellainen, jossa saimme käsikirjoittajalta eri palasia ja kasasimme sen itse valmiiksi. Sitä tehdessä on ollut kyllä hauskaa!

 

Onko Nuuk tuttu paikka?

Sähkeet Uutiskomediashown tekijöillä oli eilen etäpalaveri uusiin juttuihin liittyen. Eräs käsikirjoittajamme toimitti videon, joka oli muuten mainio, mutta jonka punch line sisälsi Grönlannin pääkaupungin nimen. Nuuk. Sanooko se sinulle mitään? Mietimme, että voidaanko olettaa keskivertokatsojan olevan perehtynyt Grönlannin karttaan ja päädyimme tulokseen, että ei. Nuuk ei voi olla vitsin kärki, jos ei tiedä, mikä se on. Ainakaan sille ei voi räjähtää nauramaan! Videota piti siis hieman muuttaa ja nyt se onkin paljon ymmärrettävämpi ja vaikuttaa toimivan.

Syy, miksi Nuuk on joillekin tutumpi kuin toisille, on, että meillä on käsikirjoittajia, jotka asuvat Tanskassa. Tanskassa Nuuk on yleisemmässä tiedossa, kuuluuhan Grönlanti (ainakin toistaiseksi!) Tanskan alaisuuteen. Grönlanti on noussut maailmanpolitiikassa keskiöön Trumpin kaavailujen myötä, mutta sellaisella tarkkuudella, että pitäisi nopeasti hahmottaa kesken esitystä, mikä tai missä on Nuuk, se ei ole suomalaiselle selvä asia. Mutta tiedoksi nyt blogin lukijoille: siellä se Nuuk on! Asukkaitakin on peräti 19 900. Wikipediasta voi lukea lisää: Nuuk. 

 

Kesäranta iltavalossa

Sähkeet Uutiskomediashown toimisto sijaitsee Mechelininkadun Showroomilla, ihan Kesärannan lähellä. Itse myös asun lähellä, joten Kesäranta on tuttu näky myös iltakävelyillä. Siellä sen torni häämöttää puiden keskellä tässä eilen illalla aika myöhään otetussa kuvassa. Sähkeiden tekemisen aikana on ollut kolme eri pääministeriä, mutta itse muistan myös Jyrki Kataisen lähtöbileet Kesärannasta. Sieltä kuului silloin kova musiikin jytke ja mikäs muukaan kuin Juicen Jyrki Boy. Hoh hoh niitä aikoja! Jyrkiä seuraavaa Alexia en tainnut koskaan Kesärannassa nähdä. 

Sähkeiden aikana pääministeri oli jo Juha Sipilä ja täytyy sanoa, että en nähnyt vilaustakaan Sipilästä enkä kenestäkään hallituksen jäsenestä niihin aikoihin, vaikka seudulla liikuin yhtä paljon kuin sen jälkeenkin. Muistatteko ne kaikki kummalliset jutut siitä, että joku piiloutui auton takakonttiin jonkun hallituskriisin aikana tai jotain muuta hullua? Se olisi tapahtunut juuri tuossa Kesärantaan johtavalla tiellä. Minä en oikein usko Sipilän edes yöpyneen Kesärannassa. Alun perinhän talo otettiin pääministerin asumiskäyttöön puolipakolla Lipposen aikaan. Sen jälkeen kepun Mari Kiviniemi muutti sinne lyhyeksi aikaa, mutta varsinaisesti se on kyllä virka-asunto ja luulen Sipilän sitä sellaisena pitäneen.

Antti Rinnettä en myöskään ehtinyt Kesärannassa nähdä, mutta Sanna Marinin välillisesti. Koronan alettua viisi vuotta sitten Sannan tultua pääministeriksi, perhe muutti Tampereelta vähitellen Helsinkiin. Alussa ymmärtääkseni vain Sanna asui täällä ja iltaisin pilkotti valoa yhdestä Kesärannan huoneesta. Silloin ainakin ajattelin, että siellä se Sanna se asustelee. 

Kesärannan bilemaineen aikana olin itse lomilla muualla, joten en mitään näitä tapahtumia muista tai havainnut, mutta sen tiedän, että ns. aamiaiskohun aikaan pihalla näkyi aina väkeä tosi paljon. Tuli olo, että siellä käytiin isommassakin porukalla aamiaisella. Se selittäisi ehkä niitä isoja aamiaiseen käytettyjä summia!

Petteri Orpon aikaan talossa on selvästi asuttu ja perhettä näkee aina silloin tällöin. Kerran näkyi Petteri koirineen pihallakin ja hän komensi haukkuvat koirat luokseen. Se oli silloin rajakriisin aikaan talvella 2023-2024. Näytin silloin peukkua tsempin merkiksi kaukana seisovalle Petterille ja Petteri huikkasi "kiitos!" Hassua kommunikaatiota mutta oli mukavaa tsempata pääministeriä vaikeana aikana.

 

Ihana kevätpäivä!

Tänään oli niin ihana ilma, että menimme työhuoneelle vasta iltapäivällä. Kävimme Niemenmäessä Munkkivuoren lähistöllä tapaamassa toimistokoira Nannaa! Ja Nannan perhettä tietysti. Olisiko kevätaurinko tehnyt toimistokoiramme tavallista uneliaammaksi, mutta ainakin se makoili varsin raukeana kevätnurmikolla. Kevät on nyt parhaimmillaan. Onko viime syksynä istutettu harvinaisen paljon erilaisia sipulikukkia ympäri Helsinkiä, vai mistä tuo kukkaloisto on peräisin? Todella näyttäviä kukkia siellä täällä jo tähän vuoden aikaan. Ja puissa alkaa olla lehdet. Tästä on hyvä aloittaa viikko.

Onko muuten kellään kokemuksia koiran pyöräilykoreista? Nanna voisi joskus haluta tulla päiväksi Töölöön, mutta edestakainen matka on vähän pitkän kävellä ainakin kuumina päivinä. Liikumme itse pyörällä, mutta onko se koiran mielestä kivaa vai ei? Ja millainen kori olisi paras westien kokoiselle terrierille?

 

Hesarin Menokone on suosittu

Sähkeet Uutiskomediashow on ollut nyt muutaman päivän ajan HS:n tapahtumavalinta Menokoneessa ja se näkyy heti lipunmyynnissä. Menokone näyttää olevan todella suosittu palvelu, sillä kävijöitä nettisivuilla ja lipunostajia on ollut poikkeavan paljon. Huomasin nettisivujen kävijäseurannasta, että HS:n sivuilta on tullut moni ja tämä selittää sen liikenteen. Hieno juttu ja kiitokset Hesarille tästä nostosta. Muutenkin nuo kaikki tapahtumapalvelut ovat tosi suosittuja. My Helsinki -palvelu toimii todella hyvin tapahtumajärjestäjän näkökulmasta, samoin Helsingin Uutisten tapahtumalistaus ja Stadissa-sivusto. Muistelen sitä aikaa, kun meillä oli ravintola Mocambossa Bundolon stand up-klubi ja kaikki tiedotus oli oikeastaan Clubland -esitteen varassa. Se oli sellainen houkuttelevan värinen klubiesite, jota jaettiin esim. Helsingin eri tiedotuspisteissä. Sen lisäksi näkyminen City-lehdessä ja Nyt-liitteessä olivat ihan must sille, että väkeä tuli esitykseen. Bundololla ja mahdollisesti myös Mocambolla oli omat nettisivut, mutta mitään tuollaisia yleisiä tapahtumasivustoja ei ollut. Eikä sosiaalista mediaa, haha! Elettiin siis 2000-luvun ekaa vuosikymmentä, aikaa juuri ennen somen tulemista maailmaan.

 

Parasta brittikomediaa!

BBC:n Some Mothers Do Ave Em oli ensimmäisen podi-jaksomme aihe maaliskuun loppupuolella. Tilasin silloin dvd-boksin, jossa on kaikki kolme kautta ja erikoisjaksot. Nyt se dvd vihdoin saapui! Onpa ollut rentouttavaa katsoa iltaisin harkkojen ja esityksen jälkeen kakkoskauden jaksoja, joita en ole koskaan nähnyt. Aiheesta lisää Komedian jäljillä -blogissa. Siellä myös enemmän juttua päätähti Michael Crawfordista (kuvassa).

Ja aiemmat podi-jaksot kuunneltavissa siis Spotifyissa nimellä Komedian jäljillä! 

 

Mennään bussilla -jakso nyt podissa!

Kun Sähkeet Uutiskomediashow tekeminen on kuumimillaan, Spotifyn automaattisesta julkaisualustasta on suuresti hyötyä. Saimme viimeiset brittikomedia-jaksot nauhoitettua juuri ennen esityksiä ja nyt ne on ladattu palveluun, josta niiden pitäisi automaattisesti siirtyä julkaistuiksi. Täysin ongelmitta tämä ei näytä sujuvan; jotkut jaksot pitää kuitenkin napsauttaa julkisiksi reaaliajassa, mutta ainakin jako muihin kuuntelupalveluihin mukaan lukien Youtube, käy helposti rss-syötteen kautta. 

Uusimman jakson aihe on Mennään bussilla, sarja, jota Suomessakin on näytetty aika paljon. Kannattaa ehdottomasti kuunnella! Sarja on riemastuttava, vaikka pilaa tehdäänkin aika rankalla tavalla nykyaikaan verrattuna oikeastaan ihan kaikesta. "Seaside humour" -on termi, joka toistuu keskustelussamme, eli niitä hassun hauskoja merenrantapostikortteja Englannista 1900-luvun alkupuolelta. Benny Hill edusti tätä huumoria televisiossa selkeimmin. 

Brittikomedian jäljillä: Mennään bussilla

 

Sähkeiden biisien aiheet

Hienosti on esityskausi käynnistynyt! Olen ilahtunut siitä, miten uusi yleisö tuntuu löytävän tiensä Sähkeisiin. Olen melko varma, että meillä on enemmän mieskatsojia ja etenkin mieskatsojia nuoremmasta päästä kuin teatteriesityksillä keskimäärin. Yleensähän naiset ovat niitä, jotka järjestävät teatterireissuja jne., mutta meillä varaajana on usein mies. Se, että esitys vetoaa miespuolisiin katsojiin, on toki ymmärrettävää siksi, että koska käsikirjoittajatiimissä on paljon miehiä, käsitellyt aiheet voivat vedota saman ikäisiin ja samaa sukupuolta edustaviin henkilöihin. Huh, kuulostaapa tunkkaiselta sukupuolipuheelta, haha. Toki politiikka, talous, elinkeinoelämä ja yhteiskunnan asiat kiinnostavat kaikenlaisia ihmisiä ja siksi meillä onkin paljon erilaista yleisöä. Tänä vuonna aiheista nousee kuitenkin esille muutamia alueita, joita en itse ole ennen revyyesityksissä nähnyt. Kuten aiemmin jo mainitsin, Commodore 64 huomioidaan, ja samoin joitain pelejä. 

Tämä Max Payne -peli on kyllä taustaltaan sellainen, että itsekin huvituin kun kuulin, että pelin keksijät ovat käyttäneet alkuperäisten hahmojen kasvoina itseään, omia vanhempiaan ja kavereitaan. Joku keskeisistä tekijöistä oli peliä pelatessaan säikähtänyt, kun kimppuun hyökänneellä korstolla olikin ollut hänen omat kasvonsa.

Peliala on alana sellainen, että sitä helposti pitää vain lasten ja nuorten juttuna, vaikka se on liikevaihdoltaan varsin suuri. Kansainvälisyys tasokin on melkoinen. Siksi aihe on ehdottomasti niin tärkeä, että sitä voi käsitellä tällaisessa esityksessä. "Aiheen yhteiskunnallinen merkittävyys" on yksi niitä kriteereitä, jotka alun perin nostettiin esille, kun Sähkeitä silloisen käsikirjoittajaryhmän kanssa alettiin suunnitella. Pyrimme pitämään siitä kiinni ja toisaalta myös siitä, että esitys elää vahvasti mukana yhteiskunnan muutoksissa. Pelialan esiin nostaminen elinkeinona ja isona toimialana on ehdottomasti Sähkeiden linjan mukaista. Tässä katkelma huhtikuun harkoista, kun pelinumeroa harjoitellaan Meksun työhuoneella. 

 

Kirsikkapuut kukkivat ensi-illan aikaan

Sähkeet Uutiskomediashow 2025 on nyt korkattu! Upeat kirsikkapuut toivottivat onnea ennakkoon Töölön Hesperianpuistossa. Koleasta säästä huolimatta keväältä näyttää - vaikka ei tuntuisikaan! Työhuoneen edessä pihlajat ruukussa alkavat jo näyttää puilta. Tuo kivasti vihreyttä kaupunkiympäristöön. Mutta nyt päivän uutisten pariin! Kässäriryhmällä on etäkokous 2 minuutin kuluttua.

 

Tänään ennakkonäytös!

Onpa jännittävää! Ensimmäinen yleisö saapuu tänään ja päästään kokeilemaan juttuja käytännössä. Jutut päivittyvät viimeiseen asti, mutta juhlatunnelmissa ollaan ihan vain siitä, että on päästy jo tänne asti. Kevätesitykset ovat tunnelmaltaan erilaiset kuin syksyn; nyt mennään kohti kesää ja sitä pitää juhlistaa kukin ja kuohuvalla! Pidän tästä julisteesta, jonka Katja teki alun perin vuoden 2023 esitykseen, mutta joka taisi silloin jäädä toisen julistemallin jalkoihin. Siksi päätimmekin nostaa tämän julkan uudelleen esiin, kuvastaahan se niin hyvin sitä, miten me kaikki heräämme kevään tullen valoon.

 Ei ihme, että vuoden 2025 Sähkeet Uutiskomediashowkin näkee päivänvalon juuri keväällä, ihan niin kuin puut, kukat, koko luonto! Ihanaa kevättä juuri Sinulle!