Podcastimme Brittikomedian jäljillä täytti toissa viikolla yhden vuoden! Juhlistimme sitä kakulla, johon omakätisesti askartelin julisteemme brittiterrierin, jonka esikuvana on toimistokoiramme Nanna-westie. Syntymäpäivissä Nanna ei vieraillut tällä kertaa, mutta usein se tuolla takana olevalla ikkunalla seuraa Mechelininkadun liikennettä.
Kakun teko oli oikeastaan aika hurjaa. Sokerimassalla kuorruttaminen on varmaan monelle tuttua, minulle ei. Ostimme K-supermarket Kasarmilta sinistä elintarvikeväriä ja yhden sokerimassatangon. Sitten alkoi sottaaminen! Vaikka meillä pandemia-ajoista lähtien on pyörinyt muovisia suojakäsineitä toimistolla, nyt niitä ei tietenkään löytynyt. Koska kakku piti saada valmiiksi, ei auttanut muu kuin iskeä kädet suoraan massaan ja elintarvikeväriin ja alkaa pyöritellä. Leikkasin ensiksi parin sentin palasen Nannaa varten ja loppuun massaan aloin hieroa sinistä väriä. Kaulinkin muuttui keveästi siniseksi, mutta käteni vielä pahemmin. Hinkkasin väriä niistä koko tulevan viikonlopun, haha! Otimme videolle kakuntekoprosessin ja se taitaa vieläkin näkyä instatilillämme Komedian_jaljilla. Sieltä sitä voi katsoa, jos haluaa nähdä amatöörimäistä leipomista. Video on niin hirveä, että poistin sen omasta sosiaalisesta mediasta, ettei konditoriatuttuni Cajsan Helmestä menetä täysin kunnioitustaan minua kohtaan sen sotkemisen seurauksena. Hyvältä kakku kuitenkin maistui ja westie-figuureja on aina hauska muovailla. Se on minulla jotenkin hyppysissä. Tunnen westien pään mallin tavattoman hyvin, kiitos Napsu-koirani, jonka sain 12-vuotiaana. Mikään ei ole niin suloinen kuin pieni westien kallo pehmeine hiuksineen, tuuheine kulmakarvoineen ja terävine korvineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti